Kodinkoneiden historiaa
Suomalaisten kotien koneistuminen
Vielä 1950- ja 60-luvulla kodinkoneet aiheuttivat kummastusta, kateutta ja hämmästelyä. Uusien laitteiden, kuten jääkaapin ja pölynimurin tarpeellisuutta ihmeteltiin. Astianpesukone vasta oli kaiken huippu. Eikö sitä nyt itse voinut omia astioitaan tiskata? Varsinkaan vähävaraisiin talouksiin ei kodinkoneiden katsottu kuuluvan. Nykyään jääkaappi, pölynimuri, pakastin ja pesukone löytyy lähes joka taloudesta. Astianpesukone ei kuitenkaan yleistynyt yhtä nopeasti kuin muut hyötykodinkoneet. Vielä nykyäänkin vain joka toinen perhe omistaa astianpesukoneen.
1960-luvun puolivälissä yli puolet talouksista omisti jääkaapin ja pesukoneen. Pakastin yleistyi hieman myöhemmin, 1970-luvulla. Mallia pakastimen käyttöön käytiin ottamassa ainakin Ruotsista.
Kotien koneistuminen alkoi Yhdysvalloista jo 1900-luvun alussa. Toiseen maailmansotaan mennessä joka toisessa Yhdysvaltalaisessa kodissa oli sähkökäyttöinen pesukone, jääkaappi ja pakastin.
Suomessa kodinkoneiden tuontia säännösteltiin sodan jälkeen 1950-luvulle asti. Pesukone oli ensimmäisiä kodinkonehankintoja, sillä pyykkien peseminen oli etenkin talvella työlästä ja hankalaa. Pesukoneen yleistyminen vaikutti yleisemminkin hygieniavaatimuksiin. Kun vaatteiden pesu helpottui, ihmiset oppivat myös vaatimaan puhtautta. Myös jääkaappi vaikutti yllättävän paljon koko päivittäistavarakauppaan. Kun ihmiset ryhtyivät itse säilyttämään kylmätavaroita, jokapäiväinen asiointi maito- ja lihakaupassa ei enää ollut välttämätöntä.
Kodinkoneita markkinoitiin muun muassa ajan ja työn säästäjinä, rahan säästäjinä, terveyden vaalijina ja mukavan elämän edistäjinä.
Kirjallisuus:
Mika Pantzar: Tulevaisuuden koti: arjen tarpeita keksimässä, Otava 2000