Miten tulee auttaa väkivaltatilanteessa?
Jokaisella on oikeus suojella itseään ja muita ihmisiä väkivallalta myös voimakeinoin. Auttaminen väkivaltatilanteissa voi tulla ajankohtaiseksi esimerkiksi naapurien yöllisen perheriidan tai vaikkapa kadulla tapahtuvan tappelun vuoksi. Arviointi tilanteen vakavuudesta on tärkeätä. Jos tilanne näyttää vakavalta, on syytä kutsua paikalle poliisi.
Tilanteeseen voi puuttua omien kykyjen ja taitojen mukaan. Voimakeinojen harkittu käyttö on sallittua jos omaa, toisten ihmisten henkeä, kotia tai omaisuutta uhataan. Oikeutettu hätävarjelu on sellaista, joka ei ylitä rikoksen mittasuhteita. Kaupasta olutta varastavaa puliukkoa ei saa ampua tai nuijia henkihieveriin. Väkivaltainen teko on silloin ylimitoitettua suhteessa rikoksen laatuun.
Väkivaltatilanteet ovat ongelmallisia, koska niihin joutuessaan saattaa vaistonvaraisesti toimiminen lisätä iskuihin tai lyönteihin voimaa. Oletetaan, että raiskaaja hyökkää naisen kimppuun pimeällä tiellä ja nainen iskee käsilaukusta tavoittamillaan saksilla hyökkääjän kuoliaaksi. Onko kysymyksessä hätävarjelun liioittelu? Nainen pyrki toiminnalla pelastamaan henkilöönsä kohdistuvan loukkauksen ja väkivallanteon. Se, onko itsepuolustus oikeutettua vai ei, on oikeuslaitoksen ratkaistava. Jokamiehen oikeustajua voi loukata se, että naista syytetään taposta vaikka tilanne syntyi päälle karkauksesta.
Sen joka lähtee auttamaan väkivaltatilanteeseen, on otettava se mahdollisuus huomioon, että hyökkäys kohdistuukin auttajaan. Voimatoimien käyttö, oli se hyökkäys tai puolustus, on aina harkittava tarkkaan. Kun harkintakyky katoaa esimerkiksi paniikin vuoksi, myös siitä on kannettava oikeudellinen vastuu. Kuitenkin jokaisella on velvollisuus auttaa lähimmäistään myös väkivaltatilanteissa. Jos itse ei kykene auttamaan, on apua hankittava viranomaisten taholta mahdollisimman nopeasti. Muu toiminta on piittaamattomuutta ja se voidaan luokitella heitteillejätöksi.