Paleoliittiselta kaudelta varhaisimmat tiedot ihmisestä
Kivikausi on pisin ajanjakso ihmiskunnan historiassa. Kivikausi alkoi viimeistään homo habilis – lajista noin 2,5–1,5 miljoonaa vuotta sitten. Viimeisimmät kivikautiset kulttuurit säilyttivät elinvoimansa aina 1900-luvulle asti.
Mistä tietoa ihmiskunnan varhaisita ajoista?
Tiedot paleoliittisen ajan ihmisen ja kulttuurin kehityksestä perustuvat luulöytöihin ja kiviesineisiin. Luita ja kiviesineitä on löydetty muinaisilta asuinpaikoilta ja esineiden valmistuspaikoilta. Esineiden raaka-aineena on käytetty kovaa ja helposti lohkeavaa piikiveä tai jos piikiveä ei ole ollut saatavilla se on korvattu hienojakoisella kvartsiitilla, kvartsilla tai jollakin muulla samantyyppisellä kivellä. Ihmisten käyttämästä ravinnosta on saatu apua muinaisten asuinpaikkojen ateriajätteistä, luufragmenteista ja joskus myös kasvien jääneteistä, kuten hiiltyneistä siemenistä.
Kivien käsittelytaito siirtyi sukupolvelta toiselle
Uudet sukupolvet opettelivat vanhat menetelmät kunkin kulttuurin tapojen kautta. Siten arkeologisissa tutkimuksissa on havaittu kivenkäsittelytekniikassa ja esineiden muotoilussa tapahtuvat muutokset. Näiden muutosten ajallista ja maantieteellistä leviämistä seuraamalla on voitu tehdä päätelmiä yhteiskunnassa tapahtuneista muutoksista esimerkiksi elintavoissa ja elinkeinoissa.
Homo habiliksesta Homo sapiens sapiensiin
Varhaisimmat kiviesineet olivat ilmeisesti Homo habilis – homidien tekemiä. Seuraavan lajin Homo erectus osasi kiven käsittelyn lisäksi myös sytyttää ja kontrolloida tulta. Ihmislajin seuraava edustaja Homo sapiens neandertal uskaltautui Homo erectusta kylmemmille asuin alueille, muun muassa Pohjois-Eurooppaan. Nykyihmisen eli Homo sapiens sapiensin ensimmäiset asuinpaikat sijoittuivat 60 000–40 000 vuoden takaiseen Lähi-itään ja Koillis-Afrikaan. Nykyihmisen biologinen ja kulttuurinen sopeutumiskyky oli hyvä. Ja vähitellen Neandertalin ihminen joutui vetäytymään entisiltä asuinalueiltaan. Paleoliittisen kauden loppupuolelta on löydetty nykyihmisen kulttuurin taidonnäytteitä aina luolamaalauksista runsasmuotoisiin naisfiguureihin asti. Luolamaalaukset ovat niin sanotulta Madeleine-kaudelta 10 000–20 000 vuoden takaa. Maalausten aiheet ovat enimmäkseen olleet riista eläimiä: biisoneita, peuroja ja hevosia. Naiskuviot eli niin sanotut venuskuvio ovat vanhempaa perua, ne on ajoitettu 25 000–40 000 vuotta vanhoiksi. Venuskuviot ovat ilmeisesti olleet osa jonkinlaista hedelmällisyyskulttia.