Kuka oli Akseli Gallen-Kallela?
Akseli Gallen-Kallela (1865–1931) on Suomen kultakauden keskeisimpiä taiteilijoita. Gallen-Kallela oli maalaustaitelija ja graafikko, kyltymätön realisti, symbolisti ja kansallisten aiheiden esittäjä, joka ammensi jatkuvasti sekä kansallisromanttisista lähteistä, kuten Kalevalasta , että kansainvälisen taiteen suuntaviivoista.
Taiteilijaura
Axel Waldemar Gallén, myöhemmin vaihtoi nimensä Akseli Gallen-Kallelaksi, syntyi ruotsinkieliseen porilaisperheeseen. Hän oli jo nuorena kiinnostunut taiteesta ja suuntautuikin pian taiteen pariin. Hän opiskeli taidetta muun muassa Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, yksityisten taiteilijoiden opissa ja myöhemmin kansainvälisessä boheemissa pariisilaismiljöössä.
Samaan aikaa Pariisin vuosiensa kanssa 1880-luvun loppua kohti Gallen-Kallela alkoi kiinnostua yhä enemmän suomalaisesta kansalliseepoksesta Kalevalasta ja suomalaisuudesta, joista tulikin hänen uransa merkittävin punainen lanka. Gallen-Kallelan taiteilijanura ajoittui hetkeen, jolloin Suomi oli juuri aloittanut oman kansallisen identiteettinsä etsimisen. Siksi Gallen-Kallelan suomalaisen kerronnan, ensisijassa Kalevalan kuvitukset ja kansallistuntoiset teokset herättivät aikalaisten kunnioituksen ja piirtyivät suomalaisten mieliin klassisimpina Kalevala-kuvituksina.
Gallen-Kallelaa voidaan pitää uteliaana taiteen moniosaajana. Hän työsti muun muassa maalaustaidetta, grafiikkaa, freskoja, suunnitteli rakennuksia ja oli yltymätön kansallisen tyylin etsijä. Gallen-Kallelan merkittävimpinä töinä pidetään Kalevala-kuvituksia (vuosilta 1895–1901, esim. Sammon puolustus, 1896 ja Lemminkäisen äiti, 1897), karenialistista rakennussuunnittelua (esim. taiteilija-ateljee Kalela Ruovedellä) sekä realistisia kansankuvauksia (esim. Akka ja kissa, 1885, Démasquée, 1888).
Realismi ja symbolismi
Gallen-Kallelan taiteellisessa tyylissä oli kaksi ominaista linjaa. Toinen kulki pitkin naturalistisen realismin perinteitä, joskin kansallisella elämäntunnulla maustettuna. Realistisessa kansallisromanttisissa kuvissa ei ole häiventäkään idealismia tai siloteltua kuvaa suomalaisuudesta. Taiteessaan Gallen-Kallela esittää elämänmakuista kuvaa suomalaisesta maisemasta, luonnosta ja ihmisistä arkisina hetkinä.
Symbolismin vaikutuksesta Gallen-Kallelan tyyli muuttui vahvasti. Kalevala kuvaukset ovat graafisen selkeälinjaisia, vahvoin rajauksin kuvattuja hahmoja ja ne rakentuvat selkeistä värikentistä. Akseli Gallen-Kallelan ilmaisuun vaikuttivat myös japanilaiset puupiirrokset, jotka olivat saaneet huomiota koko Euroopassa vuosituhannen vaihteessa. Muita vaikutteita Gallen-Kallela ammensi matkoiltaan muun muassa Afrikkaan. Gallen-Kallelalla oli koko aikuisen elämänsä ajan vahvat yhteydet pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin taiteilijayhteisöihin. Taiteilijan elämässä vuorottelivatkin boheemi taiteilijaelämä ja rauhallinen elämä etäisessä erämaa-ateljeessa. Nämä jatkuvat vuoropuhelut kansainvälisen taiteilijayhteisön kanssa mahdollisti Gallen-Kallelan moninaisen sekä rikkaan tyylin ja aiheet.