Picasso
Vuosisatamme tunnetuin maalari, graafikko ja kuvanveistäjä on Guernican maalari. Vaikka revolutionaalinen Avignonin naiset -maalaus johdatti kubismin alkuun ja kehitykseen, Picasso saattaa olla kuuluisa jollakin hänen ekspressionistisen tai klassisen kautensa töistä virinneen maineen takia. Hänen kohdallaan tapahtuneen suuren kehityksen kaaren ansiosta ei ole pakko pysähtyä yhteen työhön.
Satunnainen esimerkki on Picasson maalaama harkittu sommitelma Harlekiinista. Tyypilliset harlekiinin ruudulliset vaatteet, jotka luovat kuvassa jatkumon pitkien jalkojen kanssa ja pään ja silmän pyöreyden tuottama harlekiinisuus on loppuun vietyä. Vaate on kuin merkki ja taulu näyttää epätodelliselta henkilöltä. Ihmisen illuusio on aina pystytty luomaan vaatteiden avulla. Toinen illuusio voidaan tuoda ihonväreillä. Se luo alastomuuden illuusiota ja maalauksessa se on voitu luoda ihonvärikentällä.
Arabeskit ja kaartuvat linjat taas luovat rytmiä Picasson töissä. Hän synnytti myös volyymit ja kaartuvat tilat. Joskus volyymit hehkuvat eri kuviossa ja spiraalit tekevät abstraktin kalligrafian. Liikkuvuuden vaikutukset kentissä oli hänen kokeilualaansa ja maalauksissa löytyvät esimerkiksi kolmiomaiset murtumat tilassa, ja myös dynamismi säilyy kurveissa ja kaarteissa, joita maalauksissa on usein huomattavasti. Vuodesta 1965 Picasso uudisti kuvallisen kielen ja antoi maalaustaiteelle todellisen vapauden. Vapaa kuvitus on maalaustaiteen vakuutus itsenäisenä ja elävänä materiaalina.
Muoto konkretisoituu veistoksessa. Maalatut neliöt on nähty taiteena kuin puetut kankaat vaatteina. Picasso maalasi ensin kaksiulotteisia maalauksia ennen kuin aloitti maalaamisen kolmiulotteisesti, mikä ei ole kaikkien maalareiden kohdalla tavallista. Veistotaiteilijoilla on oltava kolmiulotteinen ajattelu ja muodon ymmärrys kaikessa todellisessa olemuksessaan. Ihmiskehon ymmärrys antaa puitteet veistotaiteen alalle. On olemassa suhde maalaustaide-veistotaide, mikä ei ole itsestään selvä. Picasso oli tästäkin suunnannäyttäjä.