Miten toimia, kun imetys ei suju?

Äidinmaito on vauvalle parasta ravintoa. On kuitenkin tilanteita, joissa imetys on vaikeaa, mahdotonta tai jopa erikseen kiellettyä.

Imetyksen ongelmia

Joskus äiti ei voi imettää lastaan esim. oman sairautensa tai lääkityksensä vuoksi. Lapsi voi olla sairauden ja/tai keskosuuden vuoksi niin heikko, että hän ei jaksa imeä rintaa, tai sairaalassa pulloon tottunut lapsi suorastaan hylkii rintaa.

Joskus imetys ei hyvistä neuvoista ja ohjauksesta huolimatta lähde sujumaan, vaikka tieto asiasta onkin viime vuosina lisääntynyt. Jokainen äiti tekee omat ratkaisunsa, ja joskus imetysyritysten lopettaminen voi olla koko perheen kannalta parasta.

Maidon lypsäminen

Jos äiti saisi imettää lastaan ja maitoa tulee, mutta lapsi ei syystä tai toisesta pysty itse maitoa imemään, voi äiti koettaa pumpata maitoa rinnoistaan. Joillakin paikkakunnilla on saatavilla sähkökäyttöisiä rintapumppuja vuokrattavaksi, mutta käsikäyttöiselläkin pumpulla on mahdollista pumpata riittävästi maitoa vauvalle.

Maitoa kannattaa pumpata aluksi 3-4 tunnin välein ja mahdollisuuksien mukaan myös yöllä, jotta maidon tulo saadaan kunnolla käyntiin. Aina ei rinnan pumppaaminen tuota toivottua tulosta, vaikka maitoa olisikin runsaasti ja lapsi vieressä rinnan herumista helpottamassa; naiset ovat yksilöitä tässäkin asiassa.

Rintapumppu on tarpeellinen väline myös silloin, kun äiti on jonkin aikaa erossa lapsestaan eikä halua sen vuoksi lopettaa imetystä tai antaa lapselle välillä äidinmaidonkorviketta. Esim. töihin palannut äiti voi jatkaa imetystä pumppaamalla maitoa päivän aikana talteen. Äidinmaito säilyy jääkaapissa noin vuorokauden. Ongelmana voi tässä tapauksessa olla se, että äidin rintaan tottunut lapsi ei suostu imemään maitoa pullosta.

Äidinmaitoa voi myös pakastaa. Pakastimessa maito säilyy noin kolme kuukautta. Pakastettu maito sulatetaan joko jääkaapissa hiljalleen tai nopeammin vesihauteessa. Kannattaa pakastaa sopivan kokoisia annoksia, esim. 100 ml kerrallaan, koska sulatettu pakastemaito säilyy sekin korkeintaan vuorokauden jääkaapissa.

Äidinmaidonkorvike

Jos äidinmaitoa ei ole lainkaan saatavilla, joudutaan antamaan vauvalle äidinmaidonkorviketta. Eri merkkisiä korvikkeita on saatavilla ruokakaupoista. Vaikka korvikkeissa ei ole hinnan lisäksi varsinaisia eroja, jokin korvike voi sopia lapselle paremmin kuin jokin toinen. Vatsavaivojen ilmetessä voi siis ensiksi yrittää vaihtaa korvikemerkkiä; vakavammat vaivat kertovat mahdollisesta allergiasta.

Korvikkeen annostelussa ja syöttötiheydessä on perussääntönä samanlainen lapsentahtisuus kuin imetyksessäkin; nälkäinen lapsi viestii haluavansa lisää, kylläinen joko kieltäytyy syömästä tai pulauttaa ylimääräisen ravinnon pois. Yleinen arvio on, että pelkällä maidolla ravitun lapsen tulisi saada sitä 1/5 painostaan päivän aikana; esim. 5 kilon painoisen lapsen tulisi saada maitoa vuorokaudessa noin litra.

Hygienia

Aina, kun pikkuvauvan ravinto tulee muualta kuin suoraan äidin rinnasta on noudatettava huolellista hygieniaa. Maitopullot, tutit ja mahdollinen rintapumppu pestään jokaisen käytön jälkeen. Kotioloissa desinfioiminen keittämällä kerran päivässä riittää. Kun lapsi alkaa saada maidon lisäksi kiinteää ravintoa, voidaan pullojen desinfioimisesta luopua.