Miten tunnistaa allergiaoireet?
Jos imetetty vauva on kovin itkuinen, huonoihoinen, vaativa ja tyytymätön, voi olla syytä pohtia ruoka-aineallergioiden mahdollisuutta.
Äidin syömien ruoka-aineiden aineosat kulkeutuvat äidinmaitoon, joten vaikka imetetty lapsi saa vain rintamaitoa, voi hän olla ruoka-aineallerginen. Tämä ei tarkoita että hän olisi allerginen oman äitinsä maidolle, vaan että hän on kenties allerginen tietyille äidin syömille ravintoaineille, joita saa äidinmaidon mukana. Useimmat äidit tietävätkin suusta suuhun kulkevana tietona, että ei kannata syödä esimerkiksi hernekeittoa tai voimakasta ruisleipää vauvan ollessa aivan pieni, koska ne saa vat aikaan vatsavaivoja. Tällöin ei välttämättä ole kyse allergioista, vaan kyseiset ruoka-aineet voivat sopia myöhemmin lapselle aivan hyvin. Ne vain alkuvaiheessa aiheuttavat niin suurta kaasunmuodostusta suolessa, että vauv on aivan pulassa vatsassa kaivertavien ilmavaivojensa kanssa. On siis syytä pitää erillään nämä kaksi asiaa: ruoka-aineallergiat ja voimakkaat ruoka-aineet jotka saavat aikaan vatsaoireita useimmilla sellaisillakin vauvoilla joiilla ei ole mitään ruoka-aineallergiaa.
Maitotuotteet, kananmuna, suklaa, sitrukset ja kala lienevät yleisimmät syyt imetetyn vauvan allergiaoireisiin. Pieneltä vauvalta ei saada luotettavasti testattua ruoka-aineallergioita, joten yleisin keino ottaa asioista selvää on kokeileminen. Tämä tarkoittaa sitä että äiti karsii epäilemänsä ruoka-aineen/ ruoka-aineet omasta ruokavaliostaan ja tarkkailee vauvan vointia. Epäillyn ruoka-aineen aineosat eivät poistu aivan heti äidin ja vauvan elimistöstä, joten ruokavaliota on syytä kokeilla kaksi viikkoa, ennenkuin voi vetää mitään johtopäätöksiä.
Parin ravintoaineen jättäminen pois ruokavaliosta imetysajaksi ei ole äidille vielä suuri juttu. Osa vauvoista on kuitenkin hyvin allergisia ja äiti onnistuu saamaan vauvan oireettomaksi vain hyvin tiukalla imetysdietillä. Tämä voi tarkoittaa sitä, että äidillä on esimerkiksi vain alle kymmenen erilaista ruoka-ainetta joita voi syödä ilman vauvan saamia oireita. Tai että äiti joutuu jättämään vaikkapa kokonaisen ravintoaineryhmän pois ruokavaliostaan. Tällöin on syytä keskustella asiasta neuvolassa ja pyytää lähetettä ravitsemusterapeutille sekä kenties allergialääkärille vauvan hieman vartuttua suuremmaksi. Rankan imetysdietin vaihtaminen korvikkeen käyttöön ei ole kaikissa tapauksissa itsestään selvä vaihtoehto. Osalla vauvoista voi nimittäin käydä niin ettei sopivaa korviketta tahdo löytyä ja on turvauduttava kalliisiin erikoiskorvikkeisiin ja niidenkin sopivuus on joissain tapauksissa ollut epätäydellistä. Hankalassa allergiatapauksessa on siis syytä miettiä asiaa hyvin tarkasti ja ottaa lääketieteen edustajien näkemysten lisäksi ehkä huomioon myös samassa tilanteissa olleiden kokemuksia. Toisten allergiaperheiden kokemuksiin ja mielipiteisiin voi netissä tutustua useassakin keskustelufoorumissa.