Mikä on malaria?
Malaria-alueella asuu noin 40 prosenttia maailman väestöstä, ja pahinta on lääkkeille vastustuskykyisten kantojen leviäminen yhä laajemmille alueille, jopa sellaisille, joista tauti on jo kerran hävitetty. Vuosittain malariaan sairastuu 300-500 miljoonaa henkeä, joista 2-3 miljoonaa ei selviä taudista hengissä. Suomessa tartuntatapauksia on noin 30-40 vuodessa, joista suurin osa on saatu Afrikasta. Riskialtteimpia alueita ovat Afrikan trooppiset osat, Oseania sekä eteläinen Aasia. Pienin riski saada malaria on Väli- ja Etelä-Amerikassa sekä Kaakkois-Aasiassa.
Malaria tarttuu hyttysen piston välityksellä, mutta myös, joskin hyvin harvoin, saastuneiden neulojen tai verensiirtojen välityksellä. Taudin aiheuttaja on Plasmodium-sukuun kuuluva alkueläin, joka kulkeutuu piston jälkeen maksaan ja sieltä veren punasoluihin. Malaria voi puhjeta useita kuukausia tai vuosia matkan jälkeen myös malarian estolääkitystä käyttäneille. Vaarallinen tauti on raskaana oleville, lapsille sekä henkilöille, joilla ei ole toimivaa pernaa.
Malarian oireita ovat toistuvat, vilunväreillä alkavat kuumekohtaukset sekä runsas hikoilu kuumeen hellittäessä. Erityisesti malarian alkuvaiheessa kuume voi olla yhtäjaksoista, ja siihen voi liittyä vatsaoireita kuten voimakasta ripulia, sekä hengitystie- ja keskushermosto-oireita sekavuudesta ja tajunnan tason heikkenemisestä koomaan asti. Oireiden vakavuus riippuu malariaparasiitin lajista. Malariaa epäillessä on aina otettava yhteys lääkäriin, sillä eräät taudin muodot voivat olla hengenvaarallisia hoidon viivästyessä.
Malariaa voi ennaltaehkäistä malarialääkityksellä, jota otetaan säännöllisesti ennen matkaa, matkan aikana sekä sen jälkeen. Estolääkityskään ei anna täydellistä suojaa taudilta. Hyttysenpistoilta tulee suojautua tehokkaasti hämäräaikaan hyttyskarkotteilla käsitellyillä verkoilla, vaalealla, mm. nilkat peittävällä vaatetuksella sekä hyttyskarkotteilla huoneessa ja iholla.