Minkälainen on Euroopan työkulttuuri?
Suurin linjoin ajateltuna Euroopalla on yhteinen tausta: antiikin Kreikka ja Rooma, kristinusko, Napoleon, maailmansodat jne. Kuten kaikki kuitenkin tiedämme, Eurooppa on melkoinen kansojen tilkkutäkki, jonka kolkista löytyy hyvinkin erilaisia elämäntapoja. Työkulttuurinkaan kannalta Eurooppaa ei siis voi käsitellä sellaisena yhtenä kokonaisuutena kuten esimerkiksi Pohjois-Amerikkaa. Tässä artikkelissa esitellään joidenkin Euroopan maiden työkulttuureiden piirteitä.
Kohteliaat, maltilliset britit
Iso-Britannian työmarkkinat ovat työnantajille melko houkuttelevat muun muassa kohtuullisen verotuksen, alhaisten työvoimakulujen vuoksi. Hyvin tavallista on myös osa-aikainen työskentely. Suomalaisten on melko helppo tulla työasioissa toimeen brittien kanssa. Hieman konservatiiviset, maltilliset britit ja suomalaiset ymmärtävät yleensä helposti toisiaan. Brittien aikakäsitys on myös samantyyppinen kuin suomalaisilla, eli aikatauluista pidetään kiinni. Britit tosin odottavat suoraa puhetta, heille tulee selkeästi ilmaista, mitä haluaa. Tämä voi olla joskus suomalaisille hankalaa kuten myös brittien harjoittama small-talk. Useimmin toistettuihin fraaseihin, kuten ”Nice weather, isn’t it?” ei edes odoteta varsinaista säätä analysoivaa vastausta, vaan ainoastaan ystävällinen myöntävä toteamus. Kannattaa siis tutustua tärkeimpiin fraaseihin.
Britit myös karsastavat sekä itsensä tai asian aliarviointia ja toisaalta myös yli-intoilua. Asiallinen, jämäkkä linja on siis paras. Briteille yksilönvapaudet ovat tärkeitä, ja he eivät työoloissakaan halua tulla komennelluksi, joten käskyt kannattaa muotoilla kohteliaasti pyynnön muotoon. Yleisemminkin ottaen kohtelias kielenkäyttö on erittäin tärkeää. Liikesuhteita rakennettaessa toisen osapuolen perinpohjainen tunteminen ei ole niin tärkeää kuin esimerkiksi Arabimaissa tai Kaukoidässä, mutta jonkinlainen yhteisymmärrys ja hyvä tahto tarvitsee kuitenkin vallita osapuolten välillä. Avointa kritiikkiä työpaikalla tulee myös välttää, se kannattaa säästää henkilökohtaisiin keskusteluihin. Viimeisenä muttei vähiten tärkeänä, hyvä huumorintaju on Brittien kanssa työskenneltäessä tärkeä ominaisuus.
Saksalaista tehokkuutta, eteläeurooppalaista moniaikaisuutta
Saksalainen tehokkuus on stereotyyppisesti tunnettua. Tehtävien ja projektien aikatauluttaminen on tärkeää, ja projektit pilkotaan mielellään perinpohjaisesti pieniin osiin. Lähtökohta työhön on siis suorituspohjainen. Tietoa hankitaan mielellään luotettavista kirjallisista lähteistä tai käännytään asiantuntevien kollegoiden puoleen. Saksalaiset ovat myös melko muodollisia ja eri titteleiden käyttäminen (tohtori, maisteri jne.) on erittäin suotavaa erityisesti kirjeitä tai sähköposteja kirjoitettaessa. Sinutella voi vasta kun sinunkaupat on tehty. Saksalainen työkulttuuri on suomalaiseen verrattuna jossakin määrin keskustelulle avoimempaa, ja suomalainen hiljaisuus saatetaan tulkita väärin, vaikkapa kiinnostuksen puutteeksi tai ylimielisyydeksi. Sveitsiläinen työkulttuuri on muistuttaa aikakäsityksen osalta saksalaista. Itävaltalaisilla on puolestaan jossakin määrin moniaikaisemman, eteläeurooppalaisemman kulttuurin piirteitä työtavoissaan.
Ranskan työkulttuurissa on myös omia piirteitään. Ranskalaiset ovat kuitenkin erittäin ylpeitä kansastaan, kielestään ja kulttuuristaan. Kielen osaaminen on siis tärkeää ja myös paikallisessa oppilaitoksessa suoritettu tutkinto parantaa työnsaantimahdollisuuksia. Tosin nuorempi ranskalainen sukupolvi on jo motivoituneempi opiskelemaan ja puhumaan myös vieraita kieliä. Suomalaisittain katsottuna johtajan ja alaisen valtaetäisyys on Ranskassa suurempi ja yleensäkin työyhteisön toimimiseen liittyy muodollisuus, teitittely jne. Johtajat odottavat kunnioitusta alaisiltaan ja monien asioiden ja neuvottelujen läpivienti ei muodollisten toimintatapojen vuoksi välttämättä suju yhtä joustavasti kuin Suomessa. Työpäivät jatkuvat myöhäisempään iltaan kuin Suomessa, erityisesti yksityisellä sektorilla työpäivät saattavat venyä.
Etelä-Euroopassa, esimerkiksi Espanjassa, Portugalissa, Italiassa, Kreikassa vallalla on moniaikainen työkulttuuri. Siinä on monia samoja piirteitä kuin latinalaisamerikkalaisessa työkulttuurissa, josta on erillinen artikkeli tässä kansiossa. Monissa Itä-Euroopan maissa, jotka ovat vasta hieman yli kymmenen vuotta sitten itsenäistyneet Neuvostoliiton alaisuudesta, on työkulttuuri muokkautumassa parhaillaan. Toisaalta siinä on vielä sosialismin vaikutteita (esimerkiksi jäykkää byrokratiaa) ja luonnollisesti slaavilaista kulttuuriperimää. Toisaalta näkyy myös nuorien valtioiden aloitteellisuutta, joissa työntekijät ovat valmiita ahkeroimaan paremman elämän puolesta.
Euroopan sisäisiä eroja työkulttuureissa on siis paljon ja yllä esitetyt seikat olivat vain pintaraapaisu eri maiden tapoihin. Töihin lähteminen toiseen Euroopan maahan on nyt kuitenkin Euroopan Unionin vuoksi helpottunut paljonkin, ja esimerkiksi työnhakuun toisessa EU-maassa voi saada tukeakin. Näitä mahdollisuuksia kannattaa mahdollisuuksien mukaan ehdottomasti hyödyntää ja pitää mieli avoimena uusia työkulttuureita kohtaan.