Mitä rauhanturvatyö on?
Suomalaisilla rauhanturvaajilla on pitkät perinteet: Ensimmäiset suomalaiset palvelivat Suezilla YK:n rauhanturvajoukoissa jo 1950-luvulla. Sen jälkeen suomalaisia rauhanturvaajia on palvellut muun muassa Kyproksella ja Lähi-idässä, Kosovossa, Bosniassa ja Afganistanissa.
Puolustusvoimien Kansainvälinen keskus käsittelee vuosittain 4 000 hakemusta ja kouluttaa noin 1 500 rauhanturvaajaa. Kokkeja, autonkuljettajia, tietotekniikan asiantuntijoita sekä monen muun alan osaamista tarvitaan monella suunnalla. Suomen puolustusvoimien Kansainvälinen keskus kouluttaa suomalaisten rauhanturvaajien lisäksi myös muunmaalaisia rauhanturvatehtäviin lähteviä. Koulutettavia on ollut jo yli 50 maasta.
Suomella on rauhanturvaajia noin kymmenessä eri operaatiossa eri puolilla maailmaa. Rauhanturvaajien lisäksi maailmalla on työtehtävissä muutamia sotilastarkkailijoita ja esikuntaupseereita. Rauhanturvaoperaatiot ovat YK:n tai EU:n alaisia, ja jo reilut 45 000 suomalaista on palvellut ulkomailla jossakin monista rauhanturvaoperaatioista 1950-luvulta lähtien.
Rauhanturvatyö maailman kriisialueilla on hyvin vastuullista ja vaativaa työtä. Työtä tehdään sotilaallisten selkkausten estämiseksi tai niiden sammuttamiseksi. Useiden valtioiden sisäisiä ja niiden välisiä konflikteja selvittämässä on ollut vuosikymmeniä rauhanturvaajia useista eri maista.
- Rauhanturvatehtäviin maailmalle aikovan kannattaa ilmaista halukkutensa jo kutsunnoissa tai ensimmäisien viikkojen aikana omassa joukko-osastossaan. Tehtäviin voi siis hakeutua suorittamalla varusmiespalveluksen Suomen Kansainvälisissä valmiusjoukoissa. Vapaaehtoisuuteen perustuvuvaa kriisinhallinta&8211; ja rauhanturvakoulutusta järjestetään halukkaille, ja koulutuksen jälkeen kokelaat lähtetään maailmalle erilaisiin YK:n tai ETY-järjetön valtuuttamiin operaatioihin.
Rauhanturvatehtäviin hakeutuvan vaatimuksena on tavallisesti erittäin hyvä fyysinen ja psyykkinen kunto. Paineiden sietokyvyn on oltava hyvä, koska tehtävien luonne sitä useimmiten vaatii. Edellytyksenä on myös hyvä peruskoulun englannintaito, eikä muukaan kielitaito ole pahitteeksi. Henkilön on oltava yhteistyökykyinen ja uusiin olosuhteisiin melko helposti sopeutuvainen. Hänen taustallaan ei saa myöskään olla rikosrekisterimerkintöjä. Ylinopeussakon saanut henkilö ei vielä karsiudu, mutta mitään sen suurempaa epämääräisyyttä ei merkinnöissä kuitenkaan saa henkilön kohdalla olla.
Rauhanturvatyöt ja toimiminen eri operaatioissa vaihtelee kestoltaan muutamasta kuukaudesta vuoteen. Joskus rauhanturvaaja saattaa tehdä vuoden aikana useamamnkin pienemmän pätkän töitä jossakin maassa, mutta tavallisesti kyse on yhtäjaksoisista, pidempikestoisista komennuksista, joiden aikana on mahdollista pitää myös jonkin verran lomaa.
Millaista sitten on rauhanturvaajan arki maailmalla? Rauhanturvaajan elämä kriisialueella on tavallisesti hyvin rajoitettua. Työolot ovat erittäin vaativat, eivätkä työajat mene virka-aikojen mukaan. Rauhanturvaajan arki voi myös olla hyvin epäsäännöllistä rutiineiltaan. Töitä tehdään usein myös viikonloppuisin. Jatkuvasti sattuu ja tapahtuu ja aika kuluu kuin siivillä, koska päivät ovat jatkuvasti työntäyteisiä, eikä tekemisen puutetta ehdi syntyä. Majoitusolosuhteet alueella saattavat poiketa huomattavasti siitä, mihin on kotimaassa tottunut. Vapaa-ajallekin löytyy toki sijaa, kunhan työhön pääsee ensin kunnolla sisälle ja hommat alkavat luistaa.
Rauhanturvakomennukselta palattuaan on usein taas haasteellista palata vanhoihin ympyröihin ja rutiineihin. Onhan rauhanturvaajan repussa kasapäin uusia kokemuksia ja valmiuksia, joita kelpaa kotimaan kamaralla sulatella. Monien kohdalla kokemus on antanut niin paljon, että komennuspätkiä onkin karttunut työuran varrella useampia.