Ranskalainen kirjailija
Alexandre Dumas on ranskalainen kirjailija, joka eli vuosina 1802-1870. Hänen tuotannoistaan tunnetuimpia teoksia ovat Kolme muskettisoturia (Les Trois Mousquetaires, 1844) ja Monte Criston kreivi (Le Comte de Monte Cristo , 1845-46). Dumas tunnetaan yhtenä historian suosituimmista ja menestyksekkäimmistä viihdekirjailijoista.
Kirjailija syntyi Villers-Cottêretsissa lähellä Pariisia. Hänen sukutaustansa oli melko erikoinen: hän kuului ranskalaisiin aristokraatteihin, mutta hänen isoäitinsä oli haitilainen tummaihoinen orja. Rotutausta ei voinut olla vaikuttamatta Dumas’n elämään, sillä 1800-luvulla Ranskan imperialismi oli vielä voimissaan ja käsitykset rodullisista eriarvoisuuksista vahvoja.
Poliittisten kiistojen vuoksi Dumas’n lapsuudenperhe oli melko vähävarainen. Heillä oli silti suosiota ja aristokraattisia suhteita, jotka auttoivat kirjailijaa myöhemmin.
Parinkymmenen vuoden ikäisenä nuori Alexandre lähti Pariisiin, jossa hän teki töitä kirjurina arvostetussa asemassa. Varsinaisen leipätyönsä ohessa hän alkoi ensin näytelmiä, myöhemmin romaaneja ja jatkokertomuksia. Dumas’n teokset saavuttivat pian siirta mainetta ja hän saattoi antautua kokonaan kirjailijanuralleen. 1830-luvun lopulla hän perusti oman tuotantoyhtiön, johon kuului hänen nimissään kirjoittavia palkattuja kirjailijoita. Hän itse vastasi juonen kehittelystä ja yksityiskohtien viimeistelystä.
Teoksista monet sijoittuvat historialliseen ympäristöön. Dumas’n tapana oli maustaa tuontoaan todellisilla tapahtumilla ja henkilöhahmoilla, vaikka teokset sinänsä olivatkin fiktiiviseksi viihteeksi suunnattua. Esimerkiksi Monte Criston kreivissä tärkeässä osassa esiintyvä Abbé Faria on todella elänyt henkilö, eivätkä Ranskan historiaan kuuluvat kuninkaat ja kardinaalit säästy negatiiviseltakaan kuvaukselta.
Kirjailija nai vuonna 1840 näyttelijätär Ida Ferrier’n, mutta avioliitto jäi lyhytaikaiseksi. Dumas’n naisseikkailuista seurasi useita aviottomia lapsia, joista yksi, Alexandre Dumas nuorempana tunnettu, saavutti myöhemmin myös mainetta kirjallisuuden alalla.
Dumas oli jatkuvasti veloissa ylellisen, tuhlailevan elämäntapansa vuoksi. Vuonna 1851 hän pakeni velkojiaan ja päätyi Brysselin kautta Venäjälle, josta palasi Italian kautta Pariisiin vasta vuonna 1864.
Kirjailija kuoli vuonna 1870 ja hänen ruumiinsa haudattiin Villers-Cottêretsin hautausmaalle. Vuonna 2002 jäännökset nostettiin maasta ja siirrettiin Pariisiin Panthéoniin muiden kuuluisien kirjailijoiden hautojen joukkoon.