Uhat saimaannorpalle
Saimaannorppa (''Phoca hispida saimensis'') on sukua Jäämeren, Itämeren ja Laatokan norpille. Saimaannorppia elää ainoastaan Saimaalla. Saimaannorppa alkoi kehittyä omaksi lajikseen n. 8000 vuotta sitten, jolloin maa alkoi kohota jääkauden jälkeen ja Saimaa erottua omaksi vesistökseen.
Saimaannorpat elävät pääosin yksin tai parin kanssa. Keväisin niitä voi kuitenkin nähdä pienissä ryhmissä. 1900-luvun alussa saimaannorppapopulaatio oli yli 700 yksilöä, mutta nykyään kanta on huvennut n. 280 yksilöön. Saimaannorppa on yksi maailman uhanalaisimmista hyljelajeista. Vuonna 1955 norppakanta oli alhaisimmillaan alle sata yksilöä ja norppa rauhoitettiin. Norppia on aikoinaan elänyt Saimaalla useita tuhansia yksilöitä ja on laskettu, että Saimaa pystyisi ruokkimaan yli 4 000 norppaa.
Saimaannorppa on 130-140cm pitkä ja painaa n.60kg. Sen erottaa parhaiten Jäämeren, Itämeren ja Laatokan norpista siitä, että sillä on suuremmat aivot ja silmät.Saimaannorppa syö pieniä kaloja, kuten ahvenia, särkiä, mateita ja etenkin kesäisin muikkuja. Ravintomäärät vaihtelevat paljon vuodenajan mukaan. Varsinkin syksyisin norpat syövät paljon kasvattaakseen traanikerrosta talvea varten. Kiiman ja karvan lähdön aikoina ne syövät hyvin vähän, jos lainkaan. Keskimäärin norpat syövät 3kg kalaa vuorokaudessa.Saimaannorppa saavuttaa sukukypsyyden 4-7 vuoden ikäisenä. Se synnyttää yleensä vain yhden poikasen helmi-maaliskuussa lumikinokseen rakentamaansa pesään. Kuten kaikki nisäkkäät norppa imettää poikasiaan. Poikasia kutsutaan kuuteiksi. Norppa pystyy sukeltamaan yhteen menoon yli 25 minuuttia. Tavallisimmillaan sukellukset kestävät kuitenkin 2-5min. Sukeltamisen mahdollistaa norppien suuri (5l) verimäärä. Sukeltaessaan norppa pysäyttää ylimääräiset elintoimintonsa ja sydämen lyönnit harvenevat.
Uhat saimaannorpalle
Saimaannorpalla ei ole luontaisia kilpailijoita tai vihollisia. Suurin uhka Saimaannorpalle on ihminen. 1900 luvun puoleen väliin kantaa verotti metsästys. Sen jälkeen suurimpia syitä kannan pienenemiseen ovat olleet Saimaan saastuminen, elohopea ja kuuttien hukkuminen kalanpyydyksiin, joihin myös aikuiset norpat voivat menehtyä. Tuleva mahdollinen ilmaston lämpeneminen voi koitua myös norppien kohtaloksi, kun lumeen rakennetut pesät saattavat romahtaa ennen aikojaan lumen sulamisen seurauksena. Myös Saimaan säännöstely aiheuttaa joskus pesien sortumista kevättalvella.
Saimaannorppien suojelu
Saimaannorppa rauhoitettiin vuonna 1955. Norpan suojelua on edistetty kieltämällä verkkokalastus pesimäalueiden lähellä keväisin. Saimaan säännöstelyä on myös vähennetty. Saimaannorpan kanta pitäisi saada nostettua yli 400 yksilöön, jotta välitön sukupuuton uhka väistyisi. Suojelutyön pyrkimyksenä on saavuttaa tämä luku vuoteen 2025 mennessä.