Millainen on perinteinen venäläinen keittiö?
Venäläisen keittiön perinneruuat ovat värikkäitä, verrattain edullisia ja helppoja valmistaa. Tosin helppous ei tarkoita, etteikö esimerkiksi piirakoiden, pelmenien tai kunnon blinien valmistamiseen kestäisi useitakin tunteja!
Venäläinen ruokakulttuuri on vuosisatojen saatossa saanut paljon vaikutteita yhtä lailla maan sisäisten kansojen ruokaperinteistä, kuin maan rajojen ulkopuolelta. Venäläinen keittiö on imenyt itseensä erityisesti kaukaasialaisia ja ukrainalaisia vaikutteita ja esimerkiksi perusvenäläisenä pidetty bortshkeitto onkin alunperin lähtöisin Ukrainasta.
Venäläinen keittiö on saanut myös länsimaisia vaikutteita, sillä tsaarit kutsuivat hoviinsa mielellään italialaisia ja ranskalaisia kokkeja. Vaikka tavallinen kansa söikin hyvin eri tavalla, kuin hallitsijansa, yleistyivät vaikutteet vähitellen. Tämän voi todeta jo venäläisen ruokasanaston perusteella, jossa on runsaasti ranskalaisia lainasanoja.
Kansallisten keittiöiden lisäksi ortodoksisen kirkon perinteet ovat muokanneet venäläisen keittiön kehitystä. Ruokakalenterissa vaihtelevat paaston ajan ruuat ja juhla-ateriat. Ja jos venäläinen arkiateriakin tarjoaa mauista kiinnostuneille miellyttäviä yllätyksiä, ei sitä voi edes verrata esimerkiksi laskiaisena tai pääsiäisenä tarjottavaan lähes loputtoman runsaaseen juhla-ateriaan.
Perinteisellä venäläisellä maalaisruualla on suolainen, rasvainen ja hapan maine. Täysin perätöntä tämä ei tietenkään ole, johtuen mm. ruokatarvikkeiden säilöntämenetelmistä. Siitä huolimatta myös erilaiset vihannekset (kuitenkin useimmiten etikassa tai suolassa säilöttyinä) ja hedelmät ovat keskeisellä paikalla venäläisessä ruokapöydässä. Hedelmistä valmistetaan usein kompottia , sitruunavedessä ja sokeriliemessä keitettyä jälkiruokaa, joka tarjoillaan laseista.
Venäläinen keittiö koostuu myös juomista: kotikaljasta, vodkasta ja tietenkin teestä. Vaikka samovaari ei enää seisokaan jokaisen venäläisen pöydän vierellä, on se edelleen maan ruokakulttuurin symboli.