Pizza, pasta - ja mitä muuta?
Pastasta, pizzasta sekä monista muista italialaisista perinneruuista on maastamuuttoaaltojen ja myöhemmän muoti-ilmiön myötä tullut osa yleismaailmallista ruokapöytää. Kaikkialla on saatavilla pizzaa (vaikka muuta yhteistä kuin nimi ei napolilaisen alkuperäisversion kanssa välttämättä olekaan), mutta italialainen ruokakulttuuri on paljon muutakin.
Italialainen ruoka on monipuolista, sillä maan jokaisella alueella on omat erikoisuutensa, jotka ovat tulleet osaksi kansallista keittiötä. Ilmastolliset erot ovat suuret maan etelä- ja pohjoisosien välillä ja vaikuttavat raaka-aineisiin. Myös sosiaalisilla tekijöillä on merkityksensä: perinteisesti vauraammassa pohjoisosassa on valmistettu etelää raskaampia ja kalliimpia ruokalajeja.
Koska vihanneksia käytetään paljon, on italialainen ruoka melko kevyttä. Yrtit maustavat monipuolisesti italialaisia ruokia. Paistamiseen käytetään tavallisimmin oliiviöljyä.
Italia, kuten naapurinsa Ranska, on myös viinien ja juustojen maa. Gorgonzola, parmesan ja mozzarella tunnetaan kaikkialla maailmassa.
Italialaisen ruokakulttuurin perinteisimmät elementit tomaatti ja pasta sekä riisi ovat itse asiassa kotoisin kaukomailta ja melko uusia tulokkaita. Löytöretkeilijät toivat tomaatit 1500-luvulla Etelä-Amerikasta ja pastan on pitkään luultu saapuneen Kiinasta Marco Polon mukana. (Nykyisten tutkimusten mukaan italaialaistyyppinen, durumvehnästä valmistettu pasta on todennäköisemmin lähtöisin Pohjois-Afrikasta.)
Ruuan rooli italialaisessa kulttuurissa on suuri. Ateriat antipastista jälkiruokaan ovat pitkiä ja pöydän ääressä vietetyt hetket ovat yksi ihmissuhteiden kulmakivistä.