Mikä on toksoplasmoosi?
Raskausaikana sikiön kehitykselle on varsin haitallista, jos raskaana oleva nainen sairastuu toksoplasmoosiin. Toksoplasmoosi on tauti, jota esiintyy hyvin paljon kissoilla, joka onkin puolestaan varsin yleinen kotieläin. Kissojen lisäksi toksoplasmoosia kantavat myös useat muut kotieläimet.
Hyvin harmillista tässä on se, että kissa voi toimia taudinlevittäjänä useita peräkkäisiä kertoja, vaikka se olisikin jo taudin sairastanut eikä enää sairastuisi siihen. Kissa saa taudinaiheuttajia yleisimmin toisten kissojen ulosteiden kautta tai silloin, jos se sattuu syömään luonnossa hiiriä tai lintuja, joissa on sattumoisin kyseisiä taudinaiheuttajia. Kissan omien ulosteiden kautta alkueläin voi levitä ympäristöön, missä kissa oleskelee. Näin ollen taloudessa, jossa on sekä kissa että raskaana oleva nainen, kannattaa huolehtia naisen raskausaikana muutamasta erityistoimista.
Kannattaa kiinnittää eriyishuomiota käsihygieniaan. Kissanhiekkalaatikko tulee myös pestä joka päivä ja sen voi tehdä lähes kiehuvalla vedellä. Laatikon puhdistus on syytä tehdä suojakäsineet kädessä ja pestä kädet pesuaineella huolellisesti jälkeenpäin. Kun on leikitty lasten kanssa hiekkalaatikolla, käsienpesusta kannattaa niin ikään pitää huolta ja ottaa se tavaksi. Toksoplasmoosi paranee useimmiten itsekseen eivätkä oireet ole kovin moninaiset ja huomattavat. Oireina saattaa esiintyä väsymystä, lihassärkyä ja kuumetta. Joskus myös imusolmukkeet voivat suurentua. Mikäli raskaana oleva havaitsee itsessään tämänkaltaisia epämääräisiä oireita ja epäilee vähänkään toksoplasmoositartuntaa, kannattaa ottaa heti yhteys neuvolaan ja varmistaa asia kokein.
Mikäli odottava äiti sairastuu toksoplasmoosiin alkuraskauden aikana, sikiön riski sairastua on varsin pieni. Riski kuitenkin kasvaa raskauden edetessä ja raskauden jälkipuoliskolla sikiönkin sairastumisen riski on jo varsin suuri. Tosin infektio iskee siinä vaiheessa usein paljon lievempänä. Hoitona käytetään lääkkeitä. Lasta lääkitään heti syntymän jälkeen.
On huomattava, että kotieläinten lisäksi myös esimerkiksi kärpäset tai hyttyset voivat toimia välillisesti toksoplasmoosia aiheuttavien taudinaiheuttajien tuojina. Ne voivat kuljettaa niitä ympäristöstä vaikkapa elintarvikkeiden pinnalle, joita odottava äiti käyttää ravinnokseen ja saa mahdollisesti infektion. Karkeasti voidaan arvioida, että noin 80 % odottavista äideistä ei ole sairastanut toksoplasmoosia elämänsä aikana ja juuri heillä on riski sairastua tautiin. Toksoplasmoosin jo sairastaneet eivät saa tartuntaa toista kertaa, joten he ovat siltä suojassa.