Mitä eri värejä on?

Siihen minkä värinen hevonen on vaikuttavat geenit, joita on peräti 39. Osa hevosista luokitellaan värin perusteella kuten palomino, appaloosa ja knabstrupinhevonen ja myöskin amerikkalaiset rodut albiino, pinto ja kirjavat. Arabian- ja berberinhevosissa kuten ei myöskään englantilaisissa täysiverisissäkään esiinny kirjavia eikä voikkoja.

Rautias

Rautias kuuluu perusväreihin. Punarautiaalla on punaruskea karva, jouhet ovat samanväriset tai vaaleammat. Vaaleanrautiaan karva on kullanruskea, jouhet samanväriset tai vaaleammat. Hyvin vaaleaa rautiasta sanotaan liinakoksi. Sen harja ja häntä ovat erittäin vaaleat. Tummanrautilla on tummanruskea karva, ja jouhet ovat samanväriset tai vaaleammat. Iho on harmaa ja kaviot vaaleat.

Ruunikko

Ruunikolla on ruskea karva, jouhet ja jalat ovat mustat. Ruunikoita esiintyy useimmissa hevosroduissa. Vaaleanruunikon karva on vaaleanruskea, jouhet ja jalat ovat mustat. Punaruunikolla on punaruskea karva, jouhet ja jalat mustat. Iho on harmaa ja kaviot ovat tummat.

Hallakko

Hallakoiden karva on vaaleanruskea, samoin iho. Silmät ovat vaaleat. Jalat, häntä ja harja ovat mustat. Hallakot synnyttävät joskus albiinovarsoja.

Hiirakko

Hiirakoiden peitinkarva on harmaa, joskus jopa melkein musta. Pää, jalat, harja, häntä ja siima ovat tummemmat.

Kimo

On olemassa kahdenlaisia kimoja: tasavärisiä ja vaalenevia. Tasavärisen kimon väri ei muutu iän myötä. Vaaleneva kimo syntyy tummana ja vaalenee vuosien kuluessa, kunnes siitä tulee täysin valkoinen.

Vaalenevia kimoja esiintyy monissa roduissa. Varsat syntyvät ruunikkoina mustina tai rautiaina, mutta joka karvanlähdön yhteydessä ne saavat lisää valkoisia karvoja. Aivan valkoisia ne ovat 10- 12 - vuotiaina. Monista vaalenevista kimoista tulee 4- 10 vuoden ikäisinä papurikkoja, tällöin niiden karvaan tulee tummanharmaita renkaita muistuttavia läiskiä. Joskus peitinkarvaan voi tulla pieniä ruskeita läikkiä, tällaisesta käytetään nimitystä kärpäskimo.

Tasavärinen kimo on harvinainen väri lämminverisillä, mutta yleinen joillakin poni - ja kuumaveriroduilla esim. ardennienhevosilla ja connemaranponeilla. Tasavärinen kimo syntyy kimona, ja väri säilyy koko iän samana. Pohjaväri voi vaihdella, pää on yleensä tummempi.

Mustankimon pää ja jalat ovat mustat, harjassa ja hännässä on myös mustaa. Ruunikonkimon pää ja jalat ovat ruskeat, hännässä ja harjassa on mustaa. Rautiaankimon pää ja jalat ovat punaiset, harjassa ja hännässä on punaista.

Päistärikkö

Päistärikön pohjaväri voi olla musta, rautias, ruunikko tai tummaruunikko. Peitinkarvan seassa on valkoisia karvoja, mutta niitä on vähemmän kuin kimolla.

Kirjavat

Tiikerinkirjavat ovat valkoisia ja niissä on värillisiä täpliä. Täpliä on erikokoisia ja niiden määrä vaihtelee. Tiikerinkirjavan kaviot ovat usein raidalliset, ja häntä usein lyhyt ja ohut. Jouhien väri riippuu peitinvärin täplistä. Tiikerinkirjavien iho on turvassa ja sukuelinten ympärillä vaaleanpunaisen ja tumman täplikäs. Silmää ympäröi valkoinen rengas.

Appaloosat ovat väriltään tiikerinkirjavia. Värityksessä on viisi päätyyppiä: blanket- takaosa on valkoinen, mahdollisesti tummia täpliä; marble- kimoväritys, jalat ja pää tummat, keskiosa vaalea; leopard- valkoinen ruumis, jossa tummia täpliä; snowflake - täpliä lautasilla ; frost- tumma ruumis, valkoisia täpliä.

Musta

Mustakin kuuluu perusväreihin. Peitinkarva ja jouhet ovat mustat. Täysin mustan hevosen lautasilla ja turvan ympärillä karva on sinivivahteinen. Väri luokitellaan tummanruunikoksi, jos karva on ruskeaa lautasilla ja turvan ympärillä. Varsat syntyvät harmaina, mutta kun varsakarva lähtee, tulee esiin musta väri. Täysin musta on kuitenkin suhteellisen harvinainen.

Voikko eli isabellanvärinen

Voikon peitinkarva on kellertävä tai punertavan keltainen. Harja ja häntä voivat olla lähes valkoiset. Silmät ovat vaaleat ja iho ruskea. Peitinkarvan väri on on enimmäkseen karvan latvassa, muuten niissä ei erityisemmin pigmenttiä ole. Isabellanväristä kutsutaan joskus palominoksi.

Albiino

Vaikka hevosia kutsutaan albiinoiksi, ne eivät voi oikeastaan olla sellaisia. Albiinolla on teräksenharmaat tai siniset silmät, ja kaviot ja iho ovat vaaleat. Albiinon iho on herkkä auringolle, ja siksi saa herkästi ihottumaa. Se ei olekaan kovin toivottu väri. Moniin rotukantakirjoihin albiinoja ei hyväksytä, eikä albiinoja voida palkita.