Mitä on saksalaistyylinen koulutus?

Hevosen kouluttaminen ei ole pelkästään sen opettamista kantamaan ratsastajaa. Ennemminkin kyseessä on systemaattinen hevosen fysiikan ja psyyken kehittäminen niin, että hevosen koko luontainen kapasiteetti saadaan esille. Lopputuloksena on kuuliainen ratsuhevonen, jolla on vankka peruskoulutus ja joka on miellyttävä ratsastaa.

Valmennusohjelma muodostuu kolmesta vaiheesta, jotka koostuvat yhteensä kuudesta osiosta. Nämä kuusi osiota ovat rytmi, irtonaisuus, tuntuma, lennokkuus, suoruus ja kokoaminen. Mikään näistä kuudesta osiosta ei ole täysin erillinen, vaan ne kaikki nivoutuvat toisiinsa. Kaikkia niitä täytyy kehittää systemaattisesti ja osittain samanaikaisesti. Niitä ei missään nimessä ole tarkoitettu toteutettavaksi yksitellen ja jossain tietyssä jäykässä järjestyksessä.

Huolellisesti, herkästi ja ammattitaidolla toteutettu peruskoulutus on paras tapa varmistaa hevosen hyvinvointi ja antaa sille parhaat mahdollisuudet säilyä terveenä. Jokaiselle hevoselle tulisi suoda hyvä peruskoulutus riippumatta siitä, mihin käyttöön hevosta aiotaan.

Vaiheet ovat

=

”Esikoulu”, jonka aikana hevonen totutetaan ja vakiinnutetaan ratsuksi.

=

Esikoulun aikana hevonen halutaan saada liikkumaan rytmi ssä ja tahdissa, niin että sen askeleet ovat symmetrisiä. Hevosen luontainen irtonaisuus ja elastisuus tulee saada säilymään ja sitä kehitetään edelleen. Hevosta ratsastetaan mukautuen ohjas tuntuma lla.

=

Työntövoiman kehittämisvaihe

=

Hevosen tahdikkuus ja rytmi kkyys on perusedellytyksenä sille, että hevonen alkaa kantaa itseään. Liikkeiden irtonaisuuden säilyttäminen on mahdollista vain kun hevonen ratsastetaan eteenpäin kohti kuolain tuntumaa eikä käsillä ratsasteta sitä taaksepäin. Kun hevonen vastaa ratsastajan eteen ajaviin apuihin ja hyväksyy kuolaintuntuman, voidaan sen liikkeitä ratsastaa lennokkaammiksi ja saada se polkemaan tehokkaammin takaosallaan. Jotta hevosen takaosan työntövoima voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, on hevosen liikuttava suorana ratsastettavan tien mukaisesti. Suoruus tarkoittaa sitä että suoralla uralla hevonen on rungostaan täysin suorana ja kaarevalla uralla se on rungostaan taipunut ratsastettavan tien mukaisesti. Suoruus on siis molemmissa tapauksissa sitä, että hevosen etujalat ja takajalat kulkevat samaa ratsastettavaa tietä pitkin.

=

Kantovoiman kehittämisvaihe

=

Kantovoiman kehittämisvaiheen lopputavoitteena on itseään kantava koottu hevonen. Jotta tavoitteeseen päästään on aluksi saatava hevonen työskentelemään lennokkaasti ja mielellään. Lennokkuus tarkoittaa käytännössä sitä, että hevonen tuntuu liikkuvan ylämäkeen ja työntää tehokkaasti takaosalla. Sekä laukan ja ravin liitovaiheessa on paljon ilmaa alla. Käynnissä ei puhuta lennokkuudesta vaan laadukkaassa käynnissä sanotaan olevan hyvä työntö. Lennokkuutta tarvitaan ratsastettaessa hevosta suoraksi. Suoran hevosen työntövoima kohdistuu oikeasta takajalasta eteenpäin kohti oikeaa ohjaa ja vastaavasti vasemmasta takajalasta kohti vasenta ohjaa. Vinolla hevosella liike saattaa suuntautua esimerkiksi ristikkäiseen olkaan ja hevonen alkaa roikkua sen puoleisella ohjalla. Suoruus onkin perusedellytyksenä hevosen kokoamiselle. Kokoavien harjoitusten tavoitteena on saada hevosen tuottama energia ikään kuin padottua puolipidättein sitten, että liike suuntautuu yhä enemmän ylöspäin ja etuosa kevenee takaosan kannatellessa yhä suurempaa osaa hevosen ja ratsastajan painosta.