Millainen matkakohde on Alankomaat?
| Pääkaupunki: | Amsterdam |
| Pinta-ala: | 41 864 km2 |
| Asukasluku: | 15,8 milj. |
| Rahayksikkö: | Euro |
| Kielet: | hollanti, friisi |
| Uskonto: | Katolilaisuus ja protestanttisuus |
| Aikaero: | –1 h |
Yleistä
Alankomaat on perustuslaillinen monarkia Länsi-Euroopan luoteisosassa. Sen naapurimaita ovat Saksa ja Belgia. Pohjoisessa ja lännessä maa rajoittuu Pohjanmereen. Länsirannikkoa reunustaa kapea dyynivyöhyke, joka pohjoisessa jatkuu Friisein saarilla. Suuri osa maasta on merenpinnan alapuolella. Maan kaakkois-osa on matalien kalkkivuorien muodostamaa ylänköaluetta. Maassa on lukuisia järviä, jokia ja kanavia. Maisema on varsin tasaista, lähinnä syvänköä ja alankoa. Maan korkein kohta, Limburgissa sijaitseva Vaalserberg, on vain 321 metriä korkea. Alankomaiden asukastiheys on kääpiövaltioita lukuun ottamatta Euroopan suurin. Maan tiheimmin asuttua aluetta kutsutaan Ranstadtiksi. Kansallinen kieli on hollanti, mutta maan luoteisosissa puhutaan myös toista virallista kieltä, friisiä.
Alankomaat on erityisen tunnettu leikkokukistaan ja ne ovatkin maalle hyvin tärkeä vientituote. Maatalousmaata on patojen, kanavien ja pumppulaitteiden avulla valloitettu mereltä Rein-, Maas- ja Schelde-jokien suistomaan nummilta ja soilta sekä ympäröiviltä hiekkakummuilta. Viljelykelpoiseksi kuivattua marskimaata kutsutaan polderiksi. Koko maasta on merenpintaa alempana olevaa, keinotekoisesti kuivana pidettävää aluetta lähes puolet.
Alankomaiden pääkaupunki on Amsterdam. Maan hallitus sijaitsee kuitenkin Haagissa, Alankomaiden kolmanneksi suurimmassa kaupungissa. Toiseksi suurimmassa kaupungissa, Rotterdamissa, on maailman suurin satama. Neljänneksi suurin kaupunki on Utrecht.
Historiaa
Alankomaat kuului lähes kokonaan Rooman valtakuntaan vuodesta 55 eKr. ja siirtyi myöhemmin kansainvaellusten aikana frankkien hallintaan. Keskiajalla se kuului Burgundin herttualle ja 1500-luvun puolivälissä se siirtyi Habsburgien suvun espanjalaiselle haaralle. 1500-luvun lopussa alankomaalaiset nousivat vapaussotaan ja maan pohjoiset maakunnat antoivat 1581 itsenäisyysjulistuksen, joka tunnustettiin kuitenkin vasta 1648. Alankomailla oli siirtomaita Pohjois-Amerikassa, Etelä-Afrikassa ja Itä-Intiassa. Suuren vallankumouksen aikana Ranska miehitti Alankomaat ja siitä muodostettiin ensin Batavian tasavalta. Hieman myöhemmin Bataviasta tehtiin Ludwig Bonaparten johtama Hollannin kuningaskunta ja se liitettiin Ranskaan. Wienin kongressissa 1815 Alankomaat ja Belgia yhdistettiin Alankomaiden kuningaskunnaksi. Belgia irtaantui itsenäiseksi valtioksi 1830. 1800-luvulta alkaen Alankomaat harjoitti puolueettomuuspolitiikkaa, eikä osallistunut I maailmansotaan. II maailmansodassa Saksa miehitti maan. Sodan jälkeen Alankomaiden politiikka suuntautui kohti länttä. Alankomaat liittyi Natoon 1949 ja 1957 EEC:n kautta Euroopan yhteisöihin, nykyiseen Euroopan unioniin. Maata on hallinnut vuodesta 1980 kuningatar Beatrix.
Ilmasto
Alankomaissa vallitsee rannikkoilmasto. Pohjanmeren vaikutuksesta ilmankosteus on korkea ympäri vuoden ja matkailija saa varautua sateisiin. Tuulet puhaltavat voimakkaasti ja varsinkin syksyllä viima on varsin viileää. Syksyllä syntyy myös usein sumua, mutta talvellakaan lämpötila ei laske usein pakkasen puolelle.
Ruokakulttuuri
Alankomaiden ruokakulttuuri on korkealaatuista. Siinä yhdistyvät sekä paikallinen että kansainvälinen keittiö. Siirtomaavallan ajoilta on periytynyt runsaasti kaukomaiden vaikutteita. Indonesialaiset ravintolat ja ruokalajit ovat tutustumisen arvoisia. Maa on myös erityisen tunnettu oluistaan ja aperitiiviksi sopii jääkylmänä tarjoiltava genever.
Erikoisuuksia
Maa on erityisen tunnettu juustoista, leikkokukista sekä kukkasipuleista, posliinista ja puukengistä.
Nähtävää ja koettavaa
Pohjanmeren rannikolla on lukuisia kylpylöitä. Hiekkarannat ja kumpuilevat dyynit ovat kokemisen arvoisia. Upeista kukkaniityistä voi nauttia Amsterdamin ja Lissen alueella. Keväisen kukkaloiston luovat tulppaanit, krookukset ja narsissit. Historiallisesti vaikuttavia kohteita ovat muun muassa Utrecht ja Maastricht. Utrechtissä voi ihailla roomalaisvaikutteista arkkitehtuuria, vanhoja kirkkoja sekä ainutlaatuista kanavajärjestelmää. Maastrichtin historia puolestaan ulottuu 59 eKr. asti ja roomalaisten piirityksestä ovat muistona maanalaiset labyrinttikäytävät.
Alankomaissa on satoja linnoja, joissa osassa voi myös yöpyä. Kulttuuritarjonta on maassa monipuolista. Lukuisat museot, ooppera, baletti ja erilaiset konsertit ovat kansainvälisestikin korkeatasoisia. Kuuluisia alankomaalaisia ovat muun muassa Rubens, Rembrant, van Gogh ja Anne Frank. Heidän työtään ja muistoaan voi ihailla esimerkiksi Van Gogh Museumissa, Anne Frank –museossa sekä Rijksmuseumissa.
Liikunta-aktiviteeteista kiinnostuneille maa tarjoaa erityisesti mahdollisuuden pyöräilyyn, rullaluisteluun, purjehdukseen, melontaan, purjelautailuun ja golfiin.