Millainen matkakohde on Albania?
| Pääkaupunki: | Tirana |
| Pinta-ala: | noin 28,700 neliökilometriä |
| Asukasluku: | noin 3,6 miljoonaa |
| Rahayksikkö: | lek |
| Virallinen kieli: | albania |
| Uskonto: | 70 prosenttia muslimeja, 20 prosenttia kreikkalaiskatolisia, 10 prosenttia roomalaiskatolisia |
Albania – hiomaton jalokivi
Pieni, mutta värikäs Albania sijaitsee Kaakkois-Euroopassa, Adrian- ja Joonianmerten välissä. Sen rajanaapureita ovat Montenegro, Serbia (Kosovo), Makedonia ja Kreikka. Reilun puolen miljoonan asukkaan Tiranan ohella maan tärkeimpiä kaupunkeja ovat Durrës, Elbasan, Shkodër, Gjirokastër, Vlorë ja Korçë.
Aiemmin Jugoslaviaan kuulunut Albania on suomalaisittain ehkä heikoiten tunnettu eteläisen Euroopan maa. Vuosia kestäneen yhteiskunnallisen eristäytyneisyyden jälkeen sinne on vasta hiljattain alettu järjestää uudelleen matkoja.
Historia ja yhteiskunta
Albania on ollut osa Bysantin valtakuntaa ja kuulunut myöhemmin ottomaanien imperiumiin. Maan erikoislaatuiseen lähihistoriaan mahtuu pitkä yhteiskunnallisen eristäytymisen kausi ja koko joukko levottomuuksia.
Miehittäjiä, vastarintaa ja eristäytyminen
Albania itsenäistyi juuri ennen ensimmäisen maailmansodan syttymistä. Balkanin ruutitynnyrin räjähdettyä Sarajevon laukauksiin seuraavana vuonna, maa vajosi kaaokseen. Toisen maailmansodan aikana italialaiset miehittivät Albanian ja kuningas pakeni Kreikkaan. Seuraavaksi maan valtasivat Saksan joukot, jotka joutuivat kuitenkin vetäytymään kommunistisen vastarinnan edessä. Maan johtoon valitun diktaattori Enver Hoxhan johdolla Albaniasta tuli vuosikymmeniksi muusta maailmasta eristäytynyt kommunistivaltio.
Kommunismin romahdus
Kommunismin murtuessa Itä-Euroopassa 1980-90-lukujen taitteessa, myös Albaniaan kohdistui muutospaineita. Albanialaiset saivat vihdoin oikeuden matkustaa ulkomaille. Tuhannet yrittävät pakoa länsimaiden lähetystöjen kautta ja seilaten lautoilla laittomasti Italiaan. Kommunistit hävisivät vuoden 1992 monipuoluevaalit, poliittisia vankeja vapautettiin ja ensimmäiset riippumattomat sanomalehdet ilmestyivät. Vanhat johtajat saivat tuomioita korruptiosta. Demokratisoituminen oli alkanut.
Kosovon kriisi
Vuonna 1998 puhkesivat Kosovon levottomuudet. NATO pommitti Belgradia ilmaiskuin 1999 ja serbit vainosivat albaaneja Kosovossa. Satojatuhansia pakolaisia virtasi surkeisiin oloihin pakolaisleireille Albaniaan. Kriisin yhteydessä alueelta paenneista albaaneista on muodostunut yksi suurimmista maahanmuuttajaryhmistä myös Suomessa.
Albania tänään
Yhteiskunnallinen tilanne Albaniassa on suhteellisen vakaa. Vuonna 2003 Albania ja EU käynnistävät yhteistyöneuvottelut, joita pidetään ensiaskeleina pitkällä tiellä kohti maan EU-jäsenyyttä.
Albania on silti yhä Euroopan köyhin maa. Oloja kurjentavat ympäristömyrkyt, joista tuhannet albanialaiset kärsivät päivittäin. Myrkkyarvot ylittävät paikoin EU:n sallimat rajat jopa tuhatkertaisesti.
Vastakohtien Tirana yllättää
Albanian pääkaupungin Tiranan perusti korkea-arvoinen ottomaanivirkamies Suleiman Pasha , jo 1600-luvun alussa. Pääkaupunki Tiranasta tehtiin vuonna 1920. Virallisten arvioiden mukaan kaupungissa on nykyisin noin 353 000 asukasta.
Yhtä kuin Eiffel-torni Pariisille ovat Et’hem Beyn kellotorni ja moskeija Tiranalle. Tornista avautuvat huikeat näkymät yllättävät kävijän vaihtelevuudellaan. Nykypäivän Tiranan kaupunkikuvaa värittävät niin keskustan vilkas liikenne ja modernit liikekorttelit kuin kommunismin kolossaaliset jäänteet. Ja jo pääkadun päässä avautuu maaseutumaisemaa muistuttava vehreä puistoidylli Parku i Madh tekojärvineen. Vielä suuremman kontrastin kaupunkielämälle tarjoavat heti pääkaupungin ulkopuolelta alkavat maalaiskylät, joissa tunnelma tuntuu pysähtyneen aikoihin satoja vuosia sitten.
Tiranan keskustaa pidetään yleisesti ottaen turvallisena ainakin päiväsaikaan. Mielenosoituksia ja väkijoukkojen kokoontumisia on silti viisainta välttää. Iltaelämä Tiranassa on tunnelmaltaan välimerellisen vauhdikasta. Niin illan päätteeksi kuin myös päiväretkillä kannattaa tarkastaa, ettei tule hypänneeksi villiin taksiin. Rekisteröidyt taksit on varustettu keltaisin kilvin.
Lekotellen Sarandëssa
Suurin osa Albaniaan matkaavista rantalomailijoista suuntaa lekottelemaan 32 000 asukkaan Sarandën hiekkarannoille. Antiikin aikaan perustettu Sarandë Albanian eteläosassa oli suosittu lomakeskus jo kommunismin aikaan. Turismin yleistyessä uusia hotelleja rakennetaan nyt kiivaassa tahdissa ja kaupungin rantabulevardia reunustavat uudet kahvilat ja ravintolat.
Muita suosittuja turistikohteita ovat Durres ja Vlora. Päiväretkensä moni suuntaa yhä sodanarpia kantavaan Gjirogasteriin.
Maailmanperintökohde Butrint
Sarandan lähin mielenkiintoinen tutustumiskohde on Butrint. Kaupunki rakennettiin 400-luvulla e.Kr. 1920-luvulla aloitetut kaivaukset ovat paljastaneet Rooman imperiumin aikaisen amfiteatterin, kylpylän, basilikan ja akropolisin, jolta aukeaa näkymä lähisaarille yli Joonian meren. Amfiteatterissa järjestetään vuosittain kansainväliset teatterifestivaalit.
Ilmasto
Kesät Albaniassa ovat hehkuvan kuumia ja talvet kylmiä. Kuumimmillaan sää on heinäkuussa. Mukavin aika matkustaa maahan onkin keväällä tai syksyllä, kun ilma on sopivan leppeä ja illat valoisia.
Herkuttelua albanialaiseen tapaan
Albanialainen ruokakulttuuri lainaa vaikutteita idän ja Välimeren keittiöistä. Paikallisiin erikoisuuksiin lukeutuvat juustolla, lihalla tai vihanneksilla täytetyt filotaikinapiiraat ja -nyytit (byrek), friteeratut lihapullat (qofte të fërguara) ja riisivanukas (sultjash). Välimeren vaikutteet näkyvät fetan, tsatsikin ja merenelävien muodossa. Paikallinen erikoisuus ovat lampaanaivot. Jälkiruokalistalla baklava-leivonnaiset, sesamista valmistettu halva ja lokum-makeiset taas tuovat mieleen ottomaanien ajat.
Päivän tärkein ateria albanialaisille on lounas. Se nautitaan yleensä runsaan ja raikkaan salaatin kera. Useimmiten salaatti tehdään tomaatista, kurkusta, vihreästä paprikasta ja oliiveista, ja kruunataan reilulla lorauksella viinietikkakastikketta.
Albanialaiseen juomakulttuuriin ei juuri kuulu sylkeä lasiin. Albanialaiset itse nautiskelevat paikallisten tuottajien anisviinaa rakia, puna- tai valkoviinejä tai usein myös kotivalmisteisia versioita edellä mainituista. Tunnetuimmat paikalliset juomamerkit ovat Birra Tirana -olut ja kansallissankarin nimeä kantava Skanderbeg -brandy. Vesijohtovesi ei maassa ole juomakelpoista.
Hyvä tietää
Koska Albania on vasta heräilemässä pitkästä unestaan matkakohteena, on palvelukulttuurissa monin paikoin hiomisen varaa. Ystävällinen yritteliäisyys korvaa silti yleensä kevyesti pienet kangertelut.
Albanian turvallisuustilanne on parantunut aiemmista vuosista, mutta järjestäytynyt rikollisuus on silti yhä ongelma tietyillä alueilla maan koillis- ja pohjoisosissa, erityisesti Albanian ja Kosovon välisellä raja-alueella. Ennen omatoimimatkalle lähtöä voi olla hyvä tarkastaa Suomen ulkoministeriön matkailusuositus alueella. Öisin matkustamista on turvallisinta välttää.
Luottokortteja voi Albaniassa edelleen käyttää vain rajoitetusti. Kansainvälisissä hotelleissa Tiranassa ja turistikohteissa yleisimmillä luottokorteilla kyllä pärjää, mutta muualla niiden käyttöä ei edes suositella.
Kuinka päästä perille
Muutamat suomalaiset matkanjärjestäjät tarjoavat jo matkoja Albaniaan. Tilaisuuteen rohkaistaan tarttumaan, kun maa on vielä löytämätön helmi.
Omatoimimatkailijan näkökulmasta Albania melko hankalan matkan takana. Kansainvälisiä junayhteyksiä ei ole. Bussilla rajan voi ylittää Kreikasta ja Makedoniasta. Kreikan Korfulta Albaniaan pääsee 40 minuutissa kantosiipialuksella. Autovarkauksien ja -ryöstöjen varalta omalla autolla matkustamista kannattaa harkita tarkkaan.
Suomen kansalaiset saavat oleskella Albaniassa ilman viisumia 90 päivää. Maahan saavuttaessa ja lähettäessä on maksettava 10 euron rajanylitysvero. Lähin Suomen suurlähetystö löytyy Bulgarian Sofiasta. Ongelmatilanteissa apua voi tiedustella myös Norjan ja muiden EU-maiden Albanian suurlähetystöistä.