Millainen Turkki on matkailumaana?
| Pääkaupunki: | Ankara |
| Asukasluku: | 72,3 miljoonaa (2004) |
| Kieli: | Virallinen kieli on turkki. Lisäksi alueella puhutaan kurdia, arabiaa, armeniaa ja kreikkaa. |
| Rahayksikkö: | Turkin liira |
| Uskonto: | muslimeja 99,8 % (lähinnä sunnimuslimeja) |
Itää ja länttä, uutta ja vanhaa
Turkki sijaitsee Euroopan ja Aasian rajalla. Maa onkin kiehtova sekoitus historian loistoa ja nykyaikaa, itämaisia traditioita ja länsimaisuutta. Kansainvälisen liike-elämän kuhinan ja modernin citykulttuurin keskellä kohoavat moskeijoiden minareetit ja sulttaanien loistokkaat palatsit.
Yli 8 000 kilometrin rantaviivaa huuhtoo Etelässä Välimeri, lännessä Egeanmeri, luoteessa Marmaranmeri ja pohjoisessa Mustameri. Maan pääkaupunki on Turkin keskiosassa sijaitseva Ankara. Kaupungeista suurin on kuitenkin kahden maanosan alueelle levittyvä tarunhohtoinen Istanbul Bosporinsalmen rannalla.
Historia ja yhteiskunta
Ensimmäiset merkit asukkaista Anatoliassa, nykyisen Turkin alueella ovat esihistorialliselta kaudelta. Maailman ensimmäinen tunnettu kaupunki, Çatalhöyük perustettiin nykyisestä Konyasta kaakkoon noin vuonna 6500 eKr. Pronssikauden alussa alueella oli jo useita kaupunkeja, joista kuuluisin on kauniin Helenan Troija (nyk. Truva), Se hävitettiin tulipalossa noin 2300 eKr, mutta oli uudelleen rakennettuna taas alueen tärkein kaupunki, kunnes 1200-1100-luvun levottomuuksissa tuhoutui lopullisesti.
Ensi kertaa nykyisen Turkin alueen yhdisti vuonna 494 eKr. alueen valloittanut Persia. Vuonna 334 eKr. vallan kaappasi Makedonian hallitsija Aleksanteri Suuri valloittaen Kreikan ja Anatolian ja vielä myöhemmin koko Persian. Tämän jälkeen helleenit hallitsivat valtavaa maa-aluetta Länsi-Kreikasta aina nykyiseen Pakistaniin saakka. Hellenistinen kausi vaihtui Rooman imperiumiksi, jota seurasi valtakunnan kahtiajakautuminen ja Bysantin aika v. 395. Bysantin valta romahti lopullisesti vasta osmanisulttaani Mehmet Valloittajan tuloon vuonna 1453.
Nykyisen lznikin ympäristöön syntyi turkkilaisten osmanien valtakunta, joka vähitellen vuosina 1299 - 1923 jKr. levittäytyi koko Anatoliaan ja Balkanille. Kun osmanit saivat vallattua Konstantinopolin, siitä tehtiin valtakunnan pääkaupunki ja osmanivaltakunnasta 1400-1500-lukujen Välimeren valtias. 1870-luvulla osmanien valta siirtyi briteille, ranskalaisille ja saksalaisille. Turkin hävittyä ensimmäisen maailmansodan Saksan liittolaisena, liittoutuneet miehittivät Istanbulin ja jakoivat maan etupiireihin. Istanbul jäi brittien valvontaan ja Turkin haltuun jäi Keski-Anatolia ja Mustanmeren rannikko. Turkin itsenäistymisen keulahahmo kenraali Mustafa Kemal kokosi pakeni miehitetystä maasta ja kokosi vallankumoukselliset joukot ajamaan miehittäjät maasta vuoteen 1922 mennessä. Turkki julistettiin tasavallaksi 29. lokakuuta 1923 ja Mustafa Kemalista tuli maan ensimmäinen presidentti. Atatürkiksi kutsuttu rakastettu johtaja kuoli vuonna 1938.
Tämän päivän Turkki on presidentin ja pääministerin johtama parlamentaarinen demokratia. Maa on kuulunut Euroopan Neuvostoon vuodesta 1949 ja NATOon vuodesta 1952. Neuvotteluja Turkin EU-jäsenyydestä käydään parhaillaan suomalaisen EU-komissaari Olli Rehnin johdolla. Jäsenyyden tiellä ovat kysymykset maan ihmisoikeustilanteesta ja naisten asemasta.
Matkalla Turkissa
Nähtävää Turkissa riittää. Maassa sijaitsee peräti kaksi maailman seitsemästä ihmeestä: Artemiin temppeli Efesoksessa ja Halikarnassoksen mausoleumi Bodrumissa. Araratvuori (Agri), jonne Nooan tiettävästi parkkeerasi arkkinsa, sijaitsee maan itäosassa Armenian rajan läheisyydessä.
Etelärannikon halvat ja hilpeät lomakohteet, kuten Alanya, Antalya ja Marmaris ovat jo monelle suomalaismatkaajalle tuttuja rentoutumis- ja ostostelukohteita. Rantaviivaa ja aurinkoa riittää. Alanyassa voi pulikoida samalla rannalla, jolla itsensä Kleopatran kerrotaan kylpeneen saatuaan sen häälahjaksi. Edulliset puuvilla- ja nahkatuotteet, matot ja kultakorut täyttävät shoppailijan matkalaukut.
Monelle tulee yllätyksenä, että maan suurin kaupunki, Bosporin helmi Istanbul on klubikansan suosiossa ja monen mielestä yksi Euroopan kuumimmista bilekaupungeista. Unohtaa ei sovi myöskään Istanbulin vuosituhantista kulttuuriperintöä, joka näkyy kaikkialla kaupunkikuvassa ja tarjoaa loputtomasti tutkittavaa historiasta ja taiteesta kiinnostuneille kävijöille.
Luontonähtävyyksistä kuuluisimpia ovat Nevsehirin maakunnassa, Göremen luonnonpuistossa sijaitsevat “haltiattarien savupiiput” eli erikoiset kalliomuodostelmat, joihin on louhittu maanalaisia, labyrinttimaisia kaupunkeja. Toinen erikoisuus on Pamukkale eli ”Puuvillalinna”, jossa valkoisissa kalkkiputouksissa ja altaissa kuplivien kuumien lähteiden mineraalipitoinen vesi hellii kylpijöitä.
Sää Turkissa - 300 aurinkopäivää vuodessa
Matkailijoiden suosimilla Välimeren ja Egenmeren rannikoilla kesä on pitkä ja lämmin, talvi taas lyhyt ja lauha. Ne ovatkin valoa ja lämpöä kaipaavien toivekohteita, sillä alueella on noin 300 aurinkoista päivää vuodessa. Talvisaikaan joulu-maaliskuussa saatetaan sateenvarjoa ja lämmintä vaatekertaa kuitenkin tarvita. Paras aika matkustaa onkin huhti-marraskuussa. Maan itäosissa ja Mustanmeren rannalla sää on usein hieman epävakaampaa.
Lautasella muutakin kuin kebabia
Lähi-idän ja Välimeren keittiöiden parhaat puolet yhdistävä turkkilainen ruokakulttuuri on uskomattoman rikas ja monipuolinen. Lautaselle löytyy siis paljon muitakin herkkuja kuin Suomessa suositut kebabit ja falafel-pyörykät. Yleisiä raaka-aineita ovat lampaanliha, kana, jogurtti, vihannekset ja tuoreet yrtit.
Helppo tapa tutustua paikallisiin makuihin on nauttia meze-alkupalalautanen. Valikoimaan kylmiä suupaloja kootaan usein ainakin viininlehtikäärö dolma, upporasvassa kypsennetty feta-pinaattipiiras börek ja kikherneistä tehtyä hummus-tahnaa, Kyytipojaksi maistellaan joko edullista paikallista tai hintavampaa tuontiviiniä. Vesilinjalla oleville suositellaan hygieniasyistä pullovettä. Aterian päälle maistuu vahva ja makea turkkilainen kahvi tai lasi kylmää anisviinaa rakia. Klassisia jälkiruokia ovat ruusuvedellä maustettu turkish delight tai ohuista taikinalevyistä ja pistaasipähkinöistä leivottu baklava. Todella eksotiikannälkäiset ruokailijat voivat testata uskalluksensa aamuyön tunteina. Siinä missä suomipoika jonottaa venähtäneen ravintolaillaan päälle lihapiirakkaa nakilla, tilaa turkkilainen lautasellisen höyryävää sisälmyskeittoa.
Hyvä tietää ennen matkaa
Islaminusko ei rajoita pukeutumista Turkissa. Paikallinen tapakulttuuri ei kuitenkaan katso hyvällä uima-asussa ranta-alueen ulkopuolelle hiippailevia turisteja. Erityisesti moskeija- ja museokäynneillä on muistettava käyttää asiallisen peittävää vaatetusta. Moskeijaan mentäessä riisutaan aina kengät.
Yleisin vaaratilanteiden aiheuttaja Turkissa on liikenne. Onnettomuuksia sattuu, sillä tiet ovat paikoin huonokuntoisia eikä liikesääntöjä aina kovin säntillisesti noudateta. Lisäväriä autoiluun tuovat teillä juoksentelevat kulkukoirat ja kotieläimet. Pimeänaikaan ajelua kannattaakin mahdollisuuksien mukaan välttää.
Turkki sijaitsee seismisesti aktiivisella alueella eli maanjäristysten mahdollisuus on hyvä ottaa huomioon. Hotellit ja matkanjärjestäjät jakavat yleensä matkailijoille turvaohjeita, joihin on hyvä tutustua jo ennalta.
Turkkia pitkään vaivanneet sisäiset levottomuudet ovat viime vuosina laantuneet ja Kaakkois-Turkin poikkeustilajärjestelyt on poistettu. Ääri-islamilaiset tahot toteuttivat kuitenkin Istanbulissa marraskuussa 2003 neljä itsemurhaiskua. Myös elokuussa 2004 tapahtui pommi-iskuja hotelleissa lähellä turistikohteita. Suomen ulkoministeriö kehottaakin Turkkiin matkustavia noudattamaan valppautta esimerkiksi kaupunkialueilla, ostoskeskuksissa tai julkisten rakennusten läheisyydessä, sillä uusien terrori-iskujen mahdollisuutta ei voida sulkea pois. Käytännössä turvallisinta on noudattaa paikallisten viranomaisten ohjeita.
Miten perille?
Suomesta Turkkiin pääsee helpoiten lentoteitse. Edullisia reittilentoja ja valmismatkapaketteja erityisesti rantakohteisiin löytyy usean matkanjärjestäjän valikoimista. Suora lento Helsinki-Vantaalta rantariemuihin kestää alle neljä tuntia. Junalla matka Suomesta Istanbuliin kestää noin 3 vuorokautta.
Suomalaisturisti saa oleskella Turkissa 90 vuorokautta ilman viisumia. Lisätietoja viisumiasioista tarjoavat Turkin edustusto Helsingissä ja Suomen Ankaran suurlähetystö.
Omatoimimatkaa suunnitteleva voi ottaa yhteyttä esimerkiksi Turkin valtion matkailutoimistoon (Mikonkatu 6 C 18, Helsinki) tai Turkin edustustoon (Puistokatu 1 b A 3, Helsinki).