Millainen matkakohde ovat Kreikan saaret?
Kreikan saaret, joita on yhteensä yli 2000, muodostavat kiehtovan kokonaisuuden erilaisia saaria ja saariryhmiä Saaristo ulottuu Manner-Kreikan länsipuolelta, Joonianmereltä, Egeanmeren itäosaan, lähelle Turkin rannikkoa. Saarista satakunta on pysyvästi asutettuja, ja niillä asuu yli kymmenen prosenttia Kreikan hieman yli kymmenmiljoonaisesta väestä. Vuosittain ne houkuttelevat Matkailusta onkin muodostunut jatkuvasti kasvava elinehto monelle saarelle. Samalla se on syrjäyttämässä aikaisempia elinkeinoja, kuten maatalous, kalastus tai laivanvarustus. V. 1981 tapahtuneen Euroopan Unioniin liittymisen jälkeen maan elinkeinoelämän muutokset ovat olleet nopeita, ja myös saarille on tehty isoja investointeja infrastruktuuriin, jonka toivotaan tuovan saarille yhä enemmän turisteja ja matkailutuloja. Näihin kuuluvat esim. uudet pienvenesatamat, lentokentät sekä paremmat tietoliikenneyhteydet.
Vaikka monille saarille järjestetäänkin seuramatkoja valmiine ohjelmineen, on omatoimimatkailu silti antoisin tapa löytää eri saarilta juuri itselle sopiva lomanviettopaikka, on sitten kiinnostunut saarten historiasta, kulttuurista, rantaelämästä tai juhlimisesta. Lisäksi saaret tarjoavat loistavat puitteet monien aktiivilajien harrastamiseen, esim. sukellukseen tai purjelautailuun. Majoituksen voi varata etukäteenkin, mutta paikallisten pikku hotellien ja perhemajoittajien edustajat ovat usein valmiina satamissa, vastassa lauttoja uusine turisteineen ja tarjoamassa majapaikkaa yöksi tai pariksi. Tällöin kannattaa kuitenkin varmistua majapaikan sijainnista ja hinnasta etukäteen. Monilta pienemmiltäkin saarilta löytyy lisäksi hostelleja ja leirintäalueita.
Muutenkin saarelaiset ovat yleensä ystävällisiä ja vieraanvaraisia, minkä lisäksi saarilla on turvallinen maine, mutta varovaisuus ei koskaan ole pahasta.
Historiaa
Kreikka tunnetaan länsimaisen demokratian kehtona, mikä jo kertoo paljon maan rikkaasta historiasta. Kreikan varhaishistorian lukuisat sodat ja selkkaukset, aina pronssikauden mykeneläisestä ja minolaisesta kulttuurista juuri ennen ajanlaskumme alkua syntyneihin kaupunkivaltioihin, ovat muokanneet saarten historiaa ja jättäneet omat jälkensä mm. saarten arkkitehtuuriin. Kreikka on ollut ajan saatossa niin osa Aleksanteri Suuren valtakuntaa kuin Rooman valtakunnan yhtenä provinssina. Venetsian tasavalta hallitsi pitkään Egean- ja Joonianmeren tärkeitä kauppareittejä, jolloin Kreikan saarille rakennetuilla linnoituksilla oli merkittävässä asema alueen hallinnassa. Kreikan eri osien hallinnasta käytiin useita sotia osmanien kanssa, kunnes v. 1821 alkanut Kreikan vapaussota sai kreikkalaiset yhden lipun alle. Onnistuneiden aluelaajennusten jälkeen Kreikkaan kuuluivat jo useimmat Egeanmeren saaret. Turkkilaisten karkotettua Smyrnasta, Turkin Anatoliasta, n. miljoona kreikkalaista päättyi kreikkalaisasutus Vähä-Aasiassa, jolloin useille saarille tulvi siirtolaisia.
1900-luvulla Kreikka oli sekä bulgarialaisten että saksalaisten miehittämänä, ja sisällissota 1946-1949 jakoi kansaa. Kyproksen kriisin ja sotilasdiktatuurin (1967-1974) jälkeen Kreikka on nykyään vakiintunut demokratia sekä EU:n ja Euroopan rahaliiton jäsen.
Saariryhmät
Saarten joukossa on paljon pieniä, asumattomia saaria ja joitakin suuria, Kreetan kaltaisia saaria. Asutut saaret ovat kehittyneet aikojen kuluessa omaleimaisiksi, johtuen mm. niiden ilmastosta, saarten pinnanmuodostuksesta, kulttuuriperinnöstä ja sijainnista. Saaret ryhmitellään yleensä seuraavasti:
Joonian saaret, Sporadit, Kykladit, Egeanmeren koillissaaret, Dodekanesia, Argoliin- ja Saroninsaaret, sekä Kreeta,Huom! Kreikankieliset paikannimet esiintyvät yleensä monella eri tavalla länsimaisin aakkosin kirjoitettuna. Tähän on syynä yhtenäisen säännöstön puuttuminen, ja useita kirjoitustapoja esiintyy edelleenkin, myös suomenkielellä.
Joonian saaret
Joonian saaret ovat oma ryhmänsä Joonianmerellä, Manner-Kreikan länsipuolella. Tunnetuin saarista on Korfu, joka samalla on saariryhmän suosituin matkakohde, muita isoja saaria ovat Lefkás, Kefallenia, Ithaka ja Zakintos. Joonian saaret ovat vehreimpiä ja hedelmällisimpiä Kreikan saarista ja niitä kutsutaan myös Homeroksen Odysseuksen kotiseuduksi. Saaret ovat kaukana toisistaan, eikä suoria lauttayhteyksiä toiselle saarelle välttämättä ole, joten liikkuminen saarten välillä onnistuu parhaiten mantereen kautta. Lisäksi pääsaarille pääsee myös lentäen. Lautalla pääsee ainakin Korfulta myös Italiaan sekä Albaniaan. Saaret ovat suosittu rantalomakohde, joilta löytyy oma kohteensa niin baari- ja yöelämää etsivälle kuin rauhallista perhelomapaikkaa hakevallekin.
Nähtävyydet
Korfu – Korfun kaupunki, jossa on paljon eurooppalaisia vaikutteita eri aikakausilta, rannikon poukamat ja uimarannat, Pandokrátor-vuori, Akhílleionin palatsi.
Kykladit
Kykladit ovat Kreikan saariryhmistä suosituin turistikohde. Ne sijaitsevat keskellä Ageanmerta ympyrämuodossa, mistä saariryhmän nimikin tulee (kyklos = ympyrä). Ryhmän 56 saaresta 24 on asuttuja. Näistä osa on rauhallisia lomanviettopaikkoja, toiset taas ovat kuuluisia nähtävyyksistään, rantalomamahdollisuuksistaan tai yöelämästään. Osa saarista on keskittynyt liike-elämään, eikä matkailu kuulu pääelinkeinoihin. Kykladit ovat pääosin maastoltaan karuja ja kuivia, joten elämä on keskittynyt kyliin. Yleensä saarilla on erikseen satama ja yläkylä (Khóra) korkealla vuoren rinteellä. Valkoiset kylät kukkulan tai vuoren rinteellä ovatkin Kykladien ominaisin tunnuspiirre. Etenkin Santorinilla Firan kylä on tuttu tuhansista postikorteista ja kuvista. Saarten upeat hiekkarannat ovat myös kuuluisia, ja suosittuja rantoja löytyy mm. Parokselta, Naxokselta, Mykonokselta ja Iokselta, joista kaksi viimeistä ovat myös laajalti tunnettuja yöelämän keskuksia.
Rauhallisia perhekohteita tarjoavat pienemmät ja syrjäisemmät saaret, kuten Antiparos, Milós ja Amorgós, mutta vilkaaltakin saarelta saattaa löytää rauhallisen poukaman, jossa auringosta ja merestä voi nauttia omassa rauhassa. Saarten vilkkain turistikausi ajoittuu heinä-elokuulle, mutta myös kevät ja syksy ovat lämpimiä. Keskikesä on helteinen, jota tosin helpottaa välillä kovanakin puhaltava meltemi-tuuli. Parhaiten saarille pääsee lautoilla mm. Pireuksesta (Ateenan satamakaupunki) tai Kreetalta, mutta myös joitakin lentokenttiä saarilta löytyy. Saarten välinen liikenne Kykladien sisällä on vilkasta, lauttaliikenteen solmukohtana on Mykonos, josta pääsee mm. seuraaville saarille: Delos, Paros, Naxos, Tinos, Andros, Sínos. Pienempiä aluksia liikkuu saarten välillä tiheään.
Nähtävyydet
Deloksen saari – Asumaton, arkeologinen ulkoilmamuseosaari. Uskonnollinen ja kaupallinen keskus ajalta n. 700 eKr.
Santorini – Tulivuorenpurkaus n. 1500 eKr. romahdutti saaren keskiosan, minkä jäljiltä saari muodostaa jyrkkäreunaisen, ympyränmuotoisen “kalderan”, eli kattilalaakson. Purkauksen synnyttämä hyökyaalto aiheutti laajaa tuhoa muuallakin Välimerellä, mm. Kreetalla. Jyrkänteiden reunoja koristavat hohtavanvalkoiset talot ja kappelit sinisine kupolikattoineen. Edelleen aktiiviselle tulivuorisaarellekin, Néa Kaménille, tehdään veneretkiä. Akrotirin tuhkasta kaivetut rauniot ovat myös näkemisen arvoisia, samoin kuin vanhan Thiran rauniokaupunki Mésa Vunón kallioniemellä, 370 metrin korkeudessa.
Mykonos – Vapaamielinen ja suvaitsevainen juhlimissaari, erittäin suosittu etenkin heinä- elokuussa. Gay-kansan omaksuma lomapaikka.
Ios – Jo hippiajoilta asti etenkin nuorten suosima, kuuluisa “remusaari”.
Sporadit
Sporadit ovat nimensä mukaisesti (sporadinen = hajanainen) hajallaan Kreikan mantereen edustalla. Saaret ovat varsinkin mannerkreikkalaisten suosima lomanviettopaikka, joka aiemmin tunnettiin rikkaiden ja kuuluisien temmellyskenttänä, ja varsinkin Skópeloksella ja Skiáthoksella on lukuisia korkeatasoisia yökerhoja ja baareja. Ryhmään kuuluu myös Euboia, joka on Kreetan jälkeen Kreikan toiseksi suurin saari, ja tarjoaa upeiden maisemien lisäksi monipuolista kulttuuria mm. lukuisissa museoissaan. Saarilla on edelleen idyllisiä kalastajakyliä sekä sisämaassa maanviljelystä, hedelmätarhoja ja oliivipuita, mutta myös upeita uimarantoja ja perinteikkäitä lomanviettopaikkoja rannikoilla.
Nähtävyydet
Sporadien merimuseo – Egeanmeren ainoa meripuisto, suojelualue, jonne tehdään rajoitetusti päiväretkiä veneellä Skiáthokselta, Skópelokselta ja Alónnisokselta. Uhanalaisen munkkihyljekannan lisäksi alueella voi nähdä mm. delfiinejä ja meduusoja, sekä linnuista mm. välimerenliitäjiä ja mustanmerenlokkeja.
Egeanmeren koillissaaret
Egeanmeren koillisosaassa sijaitsevat saaret ovat historian saatossa muokkautuneet keskenään melko erilaisiksi. Itäisimmät saaret, Lesvos, Khios ja Samos, ovat saaneet vaikutteita idästä valloittajien ja siirtolaisten mukana. Foinikialaisten, persialaisten ja osmanien vaikutus näkyy raunioissa, muistomerkeissä sekä moskeijoissa, mutta myös venetsilaisten ja genovalaisten arkkitehtuuria on edelleen näkyvissä. Myös pohjoisimmat saaret, Thásos, Límnos, Samothráki, ovat saaneet vaikutteita idästä, mutta myös Balkanin läheisyys näkyy.
Saarilta löytyy lomailijoille myös monenlaisia rantoja, hienohiekkaisista poukamista tuliperäisiin ja kivikkoisiin rantoihin. Suurin anti matkailijalle on kuitenkin saarten upea luonto sekä monipuolinen kulttuurihistoria. Pohjoisimpien saarten kesä on myös lyhyempi, minkä vuoksi ne eivät ole suosituimpia rantalomakohteita.
Nähtävyydet
Khios – Nea Monin kaunis ja hyvinsäilynyt luostari, perustettu v. 1049. Lesvos – Mitilinin keskiaikainen linna, jota useat valloittajat ovat muokanneet, hienot museot, kivettynyt metsä. Samothráki – Kabiirien palvontapaikka, tuhatvuotinen uskonnollinen keskus ennen ajanlaskumme alkua.
Dodekanesia
Kreikan eteläisin saariryhmä sijaitsee lähellä Turkin rannikkoa, ja sen kuuma ilmasto pitkine kesineen houkuttelevat saarille paljon turisteja. Saariryhmän nimi tulee kreikan sanoista dodeka nisia, mikä tarkoittaa kahtatoista, vaikka saaria onkin enemmän. Ne on valloitettu useaan kertaan, ja valloittajien vaikutteet ovat monin paikoin edelleen näkyvissä, etenkin suurilla Kosin ja Rodoksen saarilla. Saaret liitettiin Kreikkaan vasta v. 1947, mitä ennen niitä hallitsivat mm. italialaiset ja osmaanit.
Matkailijalle saaret tarjoavat suuren hotellikapasiteetin lisäksi upeita, pitkiä hiekkarantoja ja paljon turisteille järjestettyjä palveluja mm. erilaisten retkien ja vesiurheilun muodossa. Etenkin suomalaisille tutulla Rodoksella Johanniittain rakentaman vanhankaupungin nähtävyydet palatseineen tuovat mukavaa vaihtelua rantaloman oheen.
Nähtävyydet
Kos – Johanniittain keskiaikainen linna 1400-luvulta
Patmos – Apostoli Johanneksen munkkiluostari
Rodos – Rodoksen vanhakaupunki, Suurmestarien palatsi, Lindos
Argoliin- ja Saroninsaaret
Ateenan läheisyys on muokannut saarista pääasiassa ateenalaisten turistikeskuksia, vaikka saarilla vielä onkin kalastajia ja maanviljelijöitä. Saaret ovat reheviä ja metsäisiä ja rannikot täynnä suojaisia lahtia. Ateenalaiset kansoittavat saaret etenkin heinä- ja elokuun viikonloppuina, jolloin kaupungin helle saa ihmiset hakeutumaan viileämmille saarille meren ääreen. Saarille pääsee lukuisilla lautoilla ja kantosiipialuksilla mm. Pireuksen sekä Ermiónin satamista, lisäksi Kithéralla on lentokenttä.
Pohjoisimmat saaret, Salamína ja Egina, ovat lähimpänä Ateenaa ja samalla vilkkaimpia, Satamakaupungeissa trendikkäät baarit ovat sulassa sovussa vanhan arkkitehtuurin ja arkielämän kanssa, vihanneksia ym. myydään satamissa suoraan perinteisistä kreikkalaisista veneistä, kaiikeista. Etelämpänä sijaitsevat saaret, Póros, Idra ja Spétses ovat kuitenkin rauhoitettu autoilta, ja niillä hevoset ja aasit ovatkin yleisiä kulkupelejä. Kithéra, joka on kaikkein eteläisin ryhmän saarista ja melko erillään, on vielä säästynyt turismin tuomilta muutoksilta, ja sieltä voi edelleen löytää viehättäviä kyliä ja rauhallisisa rantoja.
Nähtävyydet
Egina – Afaian temppeli, Agios Nektarioksen katedraali.
Salamína – Agios Nikolaoksen satamakaupunki.
Kreeta
Kreeta on Kreikan suurin ja samalla koko Välimeren viidenneksi suurin saari, itärannikolta länteen matkaa on yli 250 km. Saaren pitkän ja värikkään historian perustana on minolainen kulttuuri, joka kehittyi siellä 2800 - 1400 eKr. välisenä aikana, ja jonka sanotaan olevan koko länsimaisen kulttuurin alkulähde. Vuosisatojen aikana myös mm. venetsialaiset ja osmanit ovat jättäneet jälkensä saarelle.
Matkailijalle Kreeta tarjoaa hienon historian lisäksi sinistä merta, pitkiä hiekkarantoja, upeita vuoristomaisemia sekä hienon luonnon, unohtamatta turistien suosimia lomakeitaita. Saaren asutus on keskittynyt saaren pohjoisrannalle, eteläpuolen karu rannikko on vielä pääosin harvaan rakennettua. Keskellä saarta, idästä länteen, on vuorijono, jonka korkeimmat huiput ulottuvat yli 2000 metrin korkeuteen ja ovat osan vuodesta lumen peitossa. Vuoret tarjoavat paitsi komeita maisemia, myös haasteellisen patikointimaaston syvine rotkoineen, joista tunnetuin on Samarián rotko saaren länsiosassa, Khanian eteläpuolella. Saaren monipuolisessa luonnossa voi tavata mm. kreetanvillivuohia, gekkoja sekä linnuista esim. partakorppikotkia ja välimerenhaukkoja. Saaren suurimmat kaupungit, Khania, Rethymnon, Iraklion ja Agios Nikolaos, toimivat paitsi maaliikenteen, myös lauttayhteyksien keskussatamina. Saaren lentokenttä sijaitsee Iraklionin lähellä.
Nähtävyydet
Khania – Venetsialaisten rakentama satamakortteli, jossa mm. Janitsaarien moskeija. Samarián rotko saaren länsiosassa, Khanian eteläpuolella. Iraklion – Knossoksen palatsi, Arkeologinen museo. Faistoksen palatsi Messarán tasangon lähellä olevalla harjanteella.