Millainen Valko-Venäjä on matkakohteena?
| Pääkaupunki: | Minsk |
| Asukasluku: | 11 miljoonaa |
| Pinta-ala: | 207 600 km² |
| Rahayksikkö: | rupla |
Historia
Valko-Venäjän slaavilainen kansa asettui asuinsijoilleen 500–700-luvulla. 800–1100-luvuilla voimakkaimmaksi vallaksi nousi Polatskin ruhtinaskunta pohjoisessa. Vähäisempiä voimia olivat Turawin ja Mahiljoun ruhtinaskunnat. Polatsk nousi voimakkaimmaksi ja piti muita Rutenian keskuksia vasalleinaan ja hallitsi balttienkin maita lännessä. Se oli myös piispanistuin. Valko-Venäjän valloittivat mongolit 1200-luvulla ja se joutui liettualaisten ja Liettuan suuriruhtinaskunnan alaisuuteen 1200–1400-luvuilla, pääkaupunkinaan aluksi Navahradak ja myöhemmin Vilna.
Vuonna 1569 Liettuan suuriruhtinaskunnasta tuli osa Puola-Liettuaa Puolan valittujen kuninkaiden alaisuudessa. Puolan jaoissa Valko-Venäjä jäi Venäjän keisarikunnalle 1795. Venäjän vallankumouksen jälkeen ja Saksan miehityksen aikana 1917 perustettiin lyhytaikainen Valko-Venäjän kansallinen tasavalta. Vuonna 1919 julistettiin perustetuksi Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta, joka oli Neuvostoliiton perustajajäsen.
Toisen maailmansodan aikana Valko-Venäjä oli täysin natsi-Saksan miehittämä vuosien 1941–1944 välillä. Toinen Valko-Venäjää koitellut tapaus oli Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus 1986, joka saastutti laajoja alueita. Valko-Venäjä julistautui itsenäiseksi Neuvostoliitosta 27. heinäkuuta 1990. 8. joulukuuta Venäjän Boris Jeltsin , Ukrainan Leonid Kravtšuk ja Valko-Venäjän Stanislav Šuškevitš tapasivat Valko-Venäjällä Belavežkaja Puštšassa, julistaen Neuvostoliiton puretuksi ja Itsenäisten valtioiden yhteisön perustetuksi. Uuden perustuslain jälkeisissä presidentinvaaleissa kesällä 1994 Aleksandr Lukašenko valittiin Valko-Venäjän presidentiksi. Hän on pitänyt valtaa siitä lähtien.
Maantiede
Valko-Venäjällä ei ole merenrantaa. Maassa on tosin 11000 järveä ja kolme suurta jokea: Niemen, Dnepr ja Pripjat. Valko-Venäjä on verraten tasaista ja soista. Suurin suoalue on Polesie (Polesia) maan eteläosassa. Maan korkein kohta on Dzjažynskja Hara, 346 metriä. Tšernobylin ydinvoimalan 4-reaktorin räjähtäessä Ukrainassa silloisessa Neuvostoliitossa vuonna 1986 Valko-Venäjälle tuli valtaisia säteilylaskeumia. Ne ovat aiheuttaneet Valko-Venäjän luonnolle ja väestölle suuria ongelmia. Valko-Venäjällä esimerkiksi todetaan noin 10 000 syöpä- tai leukemiatapausta enemmän nykyään kuin ennen Tšernobylin onnettomuutta.
Talous
Valko-Venäjän talous on varsin huonossa kunnossa pääasiassa ruuanjalostuksen ja raskaan teollisuuden ollessa lamassa Valko-Venäjän poliitikkojen kiistellessä uudistuksista. Korkea inflaatio (28,2 %), mutta vähäinen työttömyys (virallisesti 2,1 %).