Millainen matkakohde on Bosnia ja Hertsegovina?
| Pääkaupunki: | Sarajevo |
| Pinta-ala: | 51 233 km² |
| Asukasluku: | 4,2 miljoonaa |
| Rahayksikkö: | vaihdettava markka |
| Kieli: | bosnia, kroatia, serbia |
| Uskonto: | muslimeita 40%, ortodokseja 31%, katolilaisia 15% |
Historiaa lyhyesti ja nykytilanne
1300-luvun lopussa turkkilaiset valloittivat nykyisen Bosnia ja Hertsegovinan alueen ja vuoteen 1463 mennessä alue oli Turkin hallinnassa. Hallinnon aikana suuri osa maan asukkaista kääntyi muslimeiksi, mikä näkyy vieläkin maassa, jossa noin 40% asukkaista on muslimeita. Turkkilaishallintoa kesti aina vuoteen 1908 saakka, kun alue liitettiin Itävalta-Unkariin. Ensimmäisen maailman sodan jälkeen perustettiin kroaattien, serbien ja sloveenien muodostama kuningaskunta, joka nimettiin 1929 Jugoslaviaksi. Toisen maailmansodan jälkeen sosialistista maata hallitsi tiukalla otteella Josip Broz Tito. Vuonna 1992 Bosnia ja Hertsegovina julistautui itsenäiseki. Jugoslavian vastustamisen vuoksi maa ajautui veriseen sisällyssotaan, joka päättyi vuonna 1995. Turvallisuustilanne Bosnia ja Hertsegovinassa on koko ajan parantumaan päin, mutta maa on edelleen epävakaa ja maassa vierailijan kannattaa olla varovainen. Maan sisäiset mellakat, väkivaltaisuus ja rikollisuus eivät yleensä kohdistu ulkomaalaisiin. Suurin varovaisuus kannattaa kohdistaa maamiinoihin, joista edelleen valtaosa on raivaamatta. On syytä pysytellä asutuilla alueilla ja välttää liikkumista ilman opastusta luonnossa. Maassa on edelleen kansainvälisiä tarkkailijoita ja rauhanturvaajia.
Matkustajan Bosnia ja Hertsegovina
Bosnia ja Hertsegovina ei ole ulkoilmaharrastajan maa maamiinojen vuoksi. Sarajevon läheisyydessä sijaitsevat laskettelukeskukset Jahorina ja Bjelašnica ovat auki yleisölle ja tarjoavat loistavat laskettelumahdollisuudet. Mitään syytä ei kuitenkaan laskettelualueen ulkopuolelle ole mennä, sillä maamiinoja saattaa olla missä vain. Maassa vierailijan kannattaakin vielä keskittyä sen kaupunkeihin tutustumiseen.
Maan pääkaupunki Sarajevo muistuttaa sodasta, sillä sen merkit ovat edelleen näkyvillä. Kaupunki on kuitenkin noussut hyvin sodasta ja elää virkeänä. Sarajevo onkin koko ajan muuttuva Eurooppalainen pääkaupunki. Sotien jälkeen vanhakaupunki on uudelleenrakennettu. Turkkilaistyylinen Baščaršija-aukiota kutsutaan Sarajevon sydämeksi. Ortodoksinen Arkkienkelikirkko ja sen kirkkomuseo, Husrev Beg –moskeija ja Kansallismuseo ovat muita Sarajevon nähtävyyksiä.
Ilmasto
Ilmasto Bosnia ja Hertsegovinassa on sekoitus Välimeren- ja Keski-Euroopan ilmastoa. Kesät ovat kuumia ja talvella ilmasto muuttuu kylmäksi. Vuoristoalueilla talvet ovat pidempiä ja kesät lyhyempiä, rannikon läheisyydessä talvet ovat sateisia.
Ruoka ja kieli
Ruoka Bosnia ja Hertsegovinassa on saanut vaikutteita turkkilaisesta ja balkanin maiden keittiöistä. Ruuat koostuvat usein maitotuotteista ja lihasta. Päivän tärkein ateria lounas syödään iltapäivällä perheen parissa. Kokeilla voi turkkilastyyppistä bosanski lonacia, joka on liha- ja kaalimuhennos. Suosittuja ovat myös japrak, lihalla ja riisillä täytetyt mausteiset kaalirullat, lammasruoka jagnjetina ja kasvissyöjille soveltuva zeljanica, pinaattipiirakka. Ruokajuomaksi sopii maan hyvät paikalliset oluet ja viinit.
Maassa puhutaan kolmea kieltä, bosniaa, kroatiaa ja serbiaa. Kuitenkin nämä kolme kieltä ovat hyvin lähellä toisiaan ja ymmärrettävissä jokaisen kieliryhmän edustajille. Kielet kuuluvat slaavilaisten kielten ryhmään. Serbian kielessä käytetään kyrillistä aakkostoa.