Antiikin taiteen tunnuspiirteitä
Muinaisen Egyptin taiteesta
Euroopan ulkopuolisista antiikin ajan kulttuureista Egypti jätti jälkensä taidehistoriaan. Muinaiset egyptiläiset olivat kiinnostuneita rakennus- ja kuvanveistotaiteesta. Egyptiläiset maalasivat seinämaalauksia hautakammioihin. Kuuluisin säilynyt hautamaalaus on Meidumin hanhet noin vuodelta 2530 eKr. Kyseinen hautamaalaus on koristeena Nefermaatin ja tämän vaimon Itetin hautakammiossa. Muinaisegyptiläiset tarkkailivat luontoa ja halusivat säännönmukaistaa sen muodot. Nykyajan ihmisen silmään tuon ajan maalaukset näyttävätkin kaavamaisilta. Muinaisegyptiläisille teoksille tyypillistä on arvoperspektiivi. Taiteilijat kuvasivat henkilöt yhteiskunnallisen aseman mukaan joko pieniksi tai suuriksi. Tämän vuoksi hahmot ovat kaavamaisen näköisiä. Egyptiläinen taide esitti kaiken kuvattavansa kaksiulotteisena. Ihmisvartalon kuvauksessa noudatettiin geometriaan perustuvia suhteellisuussääntöjä. Taiteilijat jakoivat vartalon kahdeksaantoista yhtä suureen osaan, jotka he sijoittivat kohdennuspisteiden mukaan apuviivastolle. Teokset maalattiin yleensä kivisille seinäpinnoille.
Minolaisesta taiteesta
Kreetan minolaiset tekivät kaiverruksia ja maalauksin koristeltua keramiikkaa. Minolainen maalaustaide poikkesi muinaisegyptiläisestä taiteesta. Minolaiset etsivät aiheita luonnosta ja kuvasivat ne mahdollisimman todenmukaisesti. Minolaiset kuvasivat paljon meren eläviä, kuten delfiinejä ja mustekaloja. Yksi tunnettu delfiiniaiheinen työ on Delfiinifresko Knossoksen palatsista Kreetalta. Teos on maalattu noin 1500-1450 eKr. Seinämaalauksessa on värikkäitä turkoosinsinisiä delfiinejä ja pikkukaloja. Ihmishahmoja minolaiset kuvasivat samaan tapaan tyylitellysti kuin muinaiset egyptiläiset. Työt minolaiset maalasivat kivipinnoille egyptiläisten tapaan.
Kreikkalaisesta taiteesta
Antiikin kreikkalaiset tekivät pronssisia pienoisveistoksia. Maalaustaidetta he eivät arvostaneet, mutta joitakin puulle maalattuja maalauksia on säilynyt. Parhaiten kreikkalainen taide tunnetaan maljakkomaalauksista. Kreikkalaiset maljakkomaalarit kuvittivat maljakoihin tarinoita. Moni taiteilija maalasi tapahtumia Homeroksen Iliaasta ja Odysseiasta. Merkittävä tuon ajan maljakkomaalari oli ateenalainen Eksekias, joka työskenteli noin 550-530 eKr. Hän myös valmisti maalaamansa esineet. Yksi hänen tuotannostaan säilyneistä maljakkomaalauksista on Dionysoksen laiva , jonka hän maalasi juoma-astiaan. Maalaus esittää kasvillisuuden, viinin ja hedelmällisyyden jumala Dionysosta, joka lepää purjealuksensa kannella. Maston ympärille on kietoutunut viiniköynnöksen oksia.
Kreikkalainen taide tunnetaan myös kuvanveistosta. Kreikkalaiset tekivät paljon patsaita, joiden aiheena on alaston ihmisruumis. Erityisesti he kuvasivat nuoria miehiä. Kreikkalaisessa kuvanveistossa merkittävää on se, että ihmistä alettiin kuvata realistisesti 400-luvulla eKr. Kreikkalainen tapa kuvata ihmisruumista vaikutti myöhemmän länsimaisen taiteen kehitykseen.
Roomalaisten maalaustaiteesta
Antiikin roomalaiset kuvasivat maalauksissaan paikkoja, kasvoja ja historiallisia tapahtumia. Roomalaisia kiinnosti tila, joka liittyi heidän käsitykseensä yhteisyydestä ja yhteisöllisyydestä. Huoneiden seinäpinnat jäsenneltiin avaruutta luovilla arkkitehtonisilla palkistoilla ja katetuilla pylväskäytävillä. Roomalaiset tekivät myös illusionistisia maalauksia, joissa aiheet kuvattiin ihmissilmää harhauttaviksi. Muotokuvataiteen tunnetuimpiin säilyneisiin töihin kuuluu puolestaan seinämaalaus Leipuri ja hänen vaimonsa. Maalaukseen on kuvattu nuoripari, joiden katseesta heijastuu yksinäisyys.