Mitä on nykytaide?
Nykytaidetta pidetään usein vaikeana ja outona taidesuuntana, jonka yleisönä ajatellaan olevan pääasiassa taiteen ammattilaisia tai muuten taiteen kanssa tekemisissä olevia ihmisiä. Näin siksi, että tavallisen kansan mielestä modernin taiteen teoksia on vaikeaa ymmärtää, ja tästä syystä useat ihmiset välttävät nykytaiteen näyttelyitä. Nykytaiteen kohdalla törmätään siis varsin usein teoksen sanomaan ja sen ymmärtämiseen eli taiteella katsotaan olevan sanottavaa, joka teoksen kohtaamisessa tulisi tavoittaa ja sisäistää. Tämä oletus liittää nykytaiteen perinteisiin taidekäsityksiin, jolloin taiteella katsottiin olevan kognitiivinen, kasvattava tai moraalinen tehtävä. Näkemyksen mukaan taiteen kohtaaminen ei ole pyyteetöntä mielihyvän tavoittelua sen enempää kuin rohkeaa omien rajojen etsintääkään.
Nykytaide rikkoo perinteisen taidekäsityksen rajoja. Se ei ole pelkkää uuden kokeilua, rohkeita kannanottoja eikä voimakkaiden tunteiden aikaan saamista. Päinvastoin sen halutaan jopa järkyttää ja saada ihmiset ajattelemaan maailmassa välttämättä olevia pahojakin asioita. Taide-estetiikka ei siis ole pelkästään hyvän ja kauniin tarkastelua, vaan nykytaide laajentaa sen käsittämään myös rumuuden, inhon, kauhun ja epävarmuuden tunteita ja käsitteitä.
- Nykytaiteen tehtäväksi voitaisiin asettaa entistä rajumpi asioiden kyseenalaistaminen tai vaikka yleisön herättäminen kysymään: &8221;Mitä tapahtuu, jos elämä jatkuu samaan malliin?&8221; Nykytaiteessa otetaan joskus hyvin radikaalistikin kantaa poliittiseen elämään. Yhteiskunnalliset ilmiöt ja niiden vaikutukset näkyvät teosten sisällössä ja usein myös itse taiteilijat nousevat barrikadeille.
Nykytaide tuo myös uusia taiteenmuotoja esille, jotka puolestaan edellyttävät uusia taiteen kokemistapoja. Video-, installaatio-, digitaali-, audiovisuaalinen-, käsite- ja myös ympäristötaide ovat esimerkkejä nykytaiteen lajeista, joihin ei enää päde perinteisestä taiteesta tuttu passiivisempi taiteen kokeminen. Perinteisen taiteen kohtaamisessa riittää yleensä teoksen katseleminen tai kuunteleminen sopivan etäisyyden päästä ja sen tarkasteleminen ikään kuin ulkopuolisena. Nykytaiteen kohdalla on päinvastoin. Jotta teos saadaan ilmenemään oikein ja kokemus saadaan maksimaaliseksi, tulee kokevan yleisön osallistua teokseen ja kohdata se siten, että kokija olisi itse ikään kuin osa teosta - mikä hän toisinaan onkin, erityisesti interaktiivisuutta edellyttävien teosten kohtaamisessa. Teoksen kokija astuu teoksen sisään, koskettelee tai haistelee sitä, tuntee sen ihollaan, liikuttaa sitä ja kuulostelee sitä.
- Nykytaide on siis usein myös moniaistinen kokemus, eikä sen kokemista estä &8221;ymmärtämättömyys&8221;. Nykytaidetta kohdataan usein tunteiden herättämisen kautta, etsitään itsellemme uusia tunnekokemuksia heittäytymällä rohkeasti ja ennakkoluulottomasti nykytaiteen maailmaan.