Aikansa tunnetuimpia poliitikkoja

Vilho Helanen (vuoteen 1906 Helander , 1899-1952) oli aikansa tunnetuimpia äärioikeistolaisia poliitikkoja ja Akateemisen Karjala-Seuran pitkäaikainen johtaja. Suomalaisuusaatteet sävyttävät myös Helasen kirjallista tuotantoa. Sen keskeisen osan muodostavat salapoliisiromaanit, joiden päähenkilönä on varatuomari Kaarlo Rauta. Ensimmäisenä niistä ilmestyi Helsingissä tapahtuu (1941, kirjoitettu nimellä Heikki Aksila), jossa Rauta tuhoaa kotikommunistien vallankumoushankkeet. Valvovassa silmässä (1946) mustasukkaisuusmurhan ohessa sivutaan rintamakarkurikysymystä, Rauhattomassa rannikossa (1947) taas Ruotsiin suuntautuvaa pakoa sekä saksalaisten vetäytymistä sodan loppuvaiheessa. Romaaneissa Ristilukin arvoitus (1949) ja Kolme laukausta yössä (1950) sadismilla sävytetyt mustasukkaisuusmurhat kietoutuvat kiinteämmin poliittiseen vehkeilyyn. Filmitalon murhenäytelmässä (1948) ja ”Kansantuhoojassa” (1951) rikoksen motiivi vaihtuu mustasukkaisuudesta sosiaaliseen kaunaan ja Kohtalon sillassa (1952) henkilökohtaiseksi kostoksi, jolla ei ole kytköksiä yhteiskunnallisiin ja poliittisiin kysymyksiin.

Helanen kirjoitti myös tilaustyön Suomalaiset Viron vapaussodassa (1921), koulupoikaromaanin Sarastus (1923) sekä romaanit Ankarat tähdet (1926) ja Ylioppilas lehtorinnaamion takana (1946). Helasen näytelmätuotantoon kuuluvat Heräävä heimo (1926) ja Anni (1942) sekä Työväen Näyttämöiden Liiton palkitsema Berenike (1947). Vuosina 1946–1952 Helanen kirjoitti Kauppalehteen pakinoita nimimerkillä Tero. Vuodesta 1947 alkaen hän toimi myös Suomi-Filmin dramaturgina.