Pirus communis
Päärynän alkuperä
Päärynä on omenan, mantelin ja aprikoosin sukulainen. Sen arvellaan olevan lähtöisin Aasian länsiosista. Päärynää on käytetty ravintona jo vuosituhansien ajan ja yhtä lailla muinaiset egyptiläiset, kreikkalaiset, roomalaiset kuin kiinalaisetkin ylistivät sen makua ja terveydelle edullisia ominaisuuksia. Päärynänviljely alkoi kehittyä todenteolla 1500-luvulta alkaen, jolloin jalostettiin myös pääosa nykyään käytössä olevista lajikkeista.
Päärynä Suomessa
Päärynä tuotiin pohjoismaihin keskiajalla. Se viihtyy Lounais-Suomessa ja Turun lähistöllä sitä tiedetään kasvatetun jo 1600-luvulla.
Kuinka päärynää käytetään?
Päärynän käyttömahdollisuudet ovat lähes yhtä moninaiset, kuin omenan: sitä syödään sellaisenaan, keitettynä, soseena, hillona, siitä valmistetaan mehua, hyytelöä ja alkoholia ja sitä käytetään moniin jälkiruokiin ja leivonnaisiin. Päärynä yhdistetään ruokaohjeissa usein tummaan suklaaseen.
Päärynä, etenkin kiinteämmät lajikkeet, sopii hyvin myös liharuokien lisäkkeeksi. Päärynä tuo miellyttävän lisän salaatteihin sekä juustotarjottimelle.
Päärynä ja terveys
Päärynässä on paljon kuituja. Se sisältää lisäksi kuparia, foolihappoa ja rautaa. Liian raaka päärynä voi aiheuttaa vatsakipuja. Kypsänä se on diureettinen ja rauhoittaa häiriintynyttä ruuansulatusta.
Valinta ja säilytys
Ostaessasi kiinnitä huomiota päärynän kiinteyteen. Kypsyyden voi päätellä kosketuksen perusteella, muttei väristä. Päärynät on parempi ostaa hieman kiinteinä, kuin pehmeinä, sillä liian kypsät päärynät mätänevät nopeasti. Päärynää voi kypsyttää huoneenlämmössä. Kypsänä se säilyy jääkaapissa noin kaksi päivää.
Vihje
Päärynät erittävät kypsymistä edistävää kaasua, joten niitä ei tule säilyttää suljetussa pussissa eikä muiden hedelmien välittömässä läheisyydessä.