Lauseenjäsenet
Mitä lauseenjäseniä voidaan erottaa?
Lauseen jäsentämisellä tarkoitetaan sen osien tarkastelua niin, että kunkin osan tehtävät lauseessa selvitetään. Lauseenjäsennyksessä on tiedettävä sanojen sanaluokat ja taivutusmuodot, mutta sen lisäksi jäsentäminen vaatii kykyä ymmärtää lauseen osien suhteita. Tässä on lyhyesti selvitetty lauseen perusjäsenet. Lauseenjäsennystapoja on useita. Tässä esitelty tapa on käytössä mm. peruskoulussa.
Predikaatti
Lauseenjäsennys aloitetaan aina etsimällä lauseesta persoonamuotoinen verbi eli predikaatti. Muu lause rakentuu sen ympärille. Lause voi muodostua pelkästään predikaatista (esim. Sataa.), mutta useimmiten lauseessa on muitakin jäseniä. Tavallisesti mukana on ainakin subjekti. Predikaatti ja subjekti ovat lauseen pääjäsenet. Predikaatiksi lasketaan kaikki verbin osat. Suomen kielessä predikaatti voi olla siis kolmenkin sanan yhdistelmä, esimerkiksi emme ole laulaneet on kokonaisuudessaan predikaatti.
Subjekti
Subjekti todetaan predikaatin avulla. Esimerkiksi lauseissa Hän j uoksee, Miehet työskentelevät, hän ja miehet ovat subjekteja. Subjekti vastaa kysymykseen kuka, ketkä, mutta myös mitä tai mikä. Yleensä lauseen subjekti on substantiivi tai pronomini, mutta mahdollisia ovat myös adjektiivit, numeraalit, lauseet ja nominaalimuodot. Subjektista on myös oma artikkelinsa, joka löytyy täältä.
Objekti
Objekti ilmaisee, mihin verbin tekeminen kohdistuu. Se on verbin määrite. Nominiobjektin sijat ovat akkusatiivi tai partitiivi, mutta objektina voi olla myös I infinitiivi, sivulause tai partisiippirakenteinen lauseenvastike. Seuraavassa on erilaisia objekteja.
Tapasin sinut. = akkusatiiviobjekti Hän lukee kirjaa. = partitiiviobjekti Ajattelin tulla luoksesi. = infinitiiviobjekti Suunnittelin, että tulen bussilla. = sivulauseobjekti Varmistin sinun olevan kotona. = lauseenvastikeobjekti
Attribuutti
Attribuutti määrittää substantiivia, olipa substantiivi sitten mikä tahansa lauseenjäsen. Subjektia ja substantiivia ei pidä sekoittaa: substantiivi on sanaluokka, subjekti on lauseenjäsen. Attribuutit ovat pääsanansa edellä ja ne taipuvat yleensä pääsanan mukaan.
Komea poikani kosi Kallen kaunista tytärtä.
Esimerkkilauseessa alleviivatut kohdat ilmaisevat attribuutteja. Poikani on lauseen subjekti ja tytärtä lauseen '' objekti. Nämä substantiivit ovat attribuuttien pääsanat. Alla on joitakin erilaisia attribuutteja.
Ostin kalliin tietokoneen. = adjektiiviattribuutti Pekan auto on hajalla. = genetiiviattribuutti Presidentti Tarja Halonen = substantiivi- eli appositioattribuutti Tässä on sinulle lautasellinen keittoa. = partitiiviattribuutti Kaksi meistä on käynyt kurssin. = paikallissija-attribuutti (elatiivi) Sinulla ei ole syytä pilkata häntä. = infinitiiviattribuutti Poikaa, jolle lainasin kirjan, ei ole näkynyt. = sivulauseattribuutti '
Predikatiivi
Predikatiivilla on kaksi pääsanaa, subjekti ja verbi (myös muut kuin predikaattiverbit). Predikatiivi ilmaisee verbin välityksellä jotakin subjektista. Esim. Tyttö on kaunis. Hän on opiskelija. Tyypillisesti predikatiivi on substantiivi tai adjektiivi, mutta se voi olla jokin muukin nomini. Lähes aina predikatiivi liittyy olla -verbiin, mutta mahdollinen, joskin harvinainen, on myös tulla -verbi.
Adverbiaali
Adverbiaali on verbin, adjektiivin tai adverbin määrite. Se ilmaisee monenlaisia asioita, kuten syytä, aikaa, paikkaa, tapaa ja keinoa. Ne verbin määritteet, jotka eivät ole objekteja, ovat adverbiaaleja. Adjektiivin ja adverbin määritteet ovat aina adverbiaaleja. Adverbiaalina voi olla nomini eri sijamuodoissaan, nominaalimuoto, adverbi, post- tai prepositioilmaus, sivulause tai lauseenvastike.
Lähdemme maanantaina Ruotsiin. = ajan adverbiaali ja paikan adverbiaali Olin siellä eilen. = paikan adverbiaali ja ajan adverbiaali Tulin luoksesi soutaen. = paikan adverbiaali ja tavan adverbiaali Juokse voittaaksesi. = lauseenvastikeadverbiaali