Mikä aspekti on?
Suomen kielessä aspektista puhuttaessa tarkoitetaan lähinnä lauseen sisäistä aspektia. Kieliopillista aspektia ei suomen kielessä ole. Aspekti on yksiselitteisesti puhujan tai kertojan näkökulma puheena olevaan tilanteeseen tai tapahtumaan. Yksi aspektijaottelu perustuu tuloksellisuuden ja tuloksettomuuden vastakohtapariin. Aspekti voi olla irresultatiivinen, jolloin tapahtumasta kerrotaan niin, että se ei ole päättynyt tulokseen. Vastakohtana irresultatiiviselle aspektille on tulokseen johtava eli resultatiivinen aspekti. Aspekti voidaan merkitä suomen kielessä muun muassa objektin sijan avulla. Partitiiviobjekti (Luin kirjaa) osoittaa, että tekeminen ei vielä ole päättynyt, kun taas akkusatiiviobjektiivi (Luin kirjan) osoittaa tekemisen päättyneen. Johdintenkin avulla voidaan osoittaa aspekti. Johtimilla voidaan muuttaa niin sanottua verbin aspektuaalista luonnetta. Verbin ilmaisemalla toiminnalla on siis tietty perusluonne.
Aspekti voidaan erottaa myös sen perusteella, mistä käsin ja millaisena tapahtuma esitetään. Kun puheena oleva tilanne esitetään ulkoa päin nähtynä niin, että sillä on alku, keskikohta ja loppu, on kyseessä perfektiivinen aspekti. Tällöin tapahtuma esitetään kestoltaan rajallisena. Imperfektiivinen aspekti on kysymyksessä silloin, kun tilanne esitetään sisältä päin nähtynä siten, ettei välitetä tapahtuman alusta tai lopusta. Imperfektiivinen aspekti toisin sanoen ilmaisee tekemisen kestoltaan jatkuvaksi.
Aspekteja on luokiteltu monella eri tavalla. Tunnettu luokitus jakaa aspektit seuraaviin kategorioihin: tilat (Lunta sataa.), toiminnot (Poika juoksee) suoritukset (Rakensin kesämökin) ja saavutukset (Sain kokeesta täyden kympin). Tilat eivät muutu ajan myötä. Toiminnot taas kuvaavat tapahtumia, jotka muuttuvat. Saavutukset kuvaavat myös tilan muutosta, joka voi olla hetkellinen. Suoritukset puolestaan ovat prosesseja, jotka johtavat päätepisteeseen.
Aspekti on terminä läheinen tempuksen eli aikamuodon kanssa. Aspekti kuitenkin liittyy aikaan eri tavalla kuin aikamuodot. Ero on siinä, että aikamuotokategoria on kieliopillinen ja pakollinen kategoria kielessämme. Aspekti ja tempus ovat toisistaan riippumattomat suomen kielessä toisin kuin esimerkiksi englannin kielessä.