Yhteen vai erilleen?
On paljon sanoja, joista on vaikea tietää, kirjoitetaanko ne yhteen vai erilleen. Yhteen kirjoitettavia sanotaan yhdyssanoiksi, erilleen kirjoitettavia sanaliitoiksi. Seuraavat ohjeet ovat suuntaa antavia.
Yhdyssanoiksi kirjoitetaan
- kun osat ovat substantiiveja, alkuosa on perusmuodossa ja se määrittää jälkiosaa esim. kukkapenkki, henkilöauto, ruoka-aika
- sellaiset sanat, joiden merkitys muuttuu, jos ne kirjoitetaan erikseen esim. hiirenkorva (kirjan taittunut sivu), anopinkieli (tietty kasvi), mustapää (iholla esiintyvä)
- kun alkuosa on erisnimi tai jälkiosa ilmaisee ryhmän, johon alkuosa kuuluu esim. Riitta-täti, A-ryhmä , Aku Ankka -lehti
- jos joko toinen tai molemmat osat eivät esiinny yksittäisinä sanoina esim. nelikulmio, epävarma (vrt. epä, joka ei voi esiintyä yksinään)
- kun alkuosa on lyhyt vahvistussana esim. pikimusta, ikivihreä
- kun kyseessä on yhdysverbi esim. irtisanoa, allekirjoittaa
- kun alkuosa liittyy päin- sanaan esim. eteenpäin, tännepäin, ylöspäin
Erilleen kirjoitetaan
- kielten nimet esim. suomen kieli, ranskan kieli (vrt. äidinkieli)
- ilmaukset, joissa alkuosa on adjektiivi ja määrittää jälkiosan substantiivia esim. kaunis päivä, lyhyt mies
- jos kyseessä on verbistä on johdettu substantiivi - minen- johdoksella esim. puhtaaksi kirjoittaminen, valtaan nouseminen
- kun- ja kuin-sanat (myös muut partikkelit) esim. ennen kuin, sen jälkeen kun, niin kuin
Testaaminen
Alkeelliset erikseen kirjoitetut yhdyssanat vievät tekstistä uskottavuuden. Helpoin testi (ei kuitenkaan täysin luotettava) on kokeilla meneekö sanojen väliin luotettavasti joko kin- liitepartikkeli tai jokin adjektiivi . Jos menee, sanat kirjoitetaan erilleen.
Esim. ikkuna kin verho tai ikkuna kaunis verho kuulostaa omituiselta, joten ikkunaverho kirjoitetaan yhteen (ikkunaverho kin ja kaunis ikkunaverho).
Koska merkitys voi muuttua sen mukaan, kirjoittaako sanat yhteen vai erilleen, kannattaa asiaa miettiä. Esim. mummonmökki tarkoittaa tiettyä talotyyppiä, mummon mökki taas tietyn mummon mökkiä.
Toinen testi liittyy puhuttuun kieleen. Suomen kielessä sanassa on yksi pääpaino. Paino on aina sanan ensimmäisellä tavulla. Jos kyseessä on yhdyssana, jälkimmäisellä sanalla ei siis ole pääpainoa. Vertaa esimerkiksi sanoja työntekijä ja työn tekijä. Jälkimmäinen viittaa tiettyyn työhön ja sen tekijään, kun taas ensimmäinen voi olla kuka tahansa työsuhteessa oleva ihminen.
Yhdysmerkki
Yhdysmerkki tulee osien väliin silloin, kun:
– sanojen rajalla on sama vokaali, esim. kuorma-auto, opinto-oikeus
– sana on vaikea hahmottaa ilman yhdysmerkkiä, esim. tango-ilta (vrt. tangoilta)
– sanan toinen osa on erisnimi, esim. pikku-Ville, Suomi-visa
– sanan ensimmäinen osa on e i, tai alkuosana on harvinainen ja vierasperäinen sana, esim. ei-toivottu, euribor-korko
– sanan osana on numero, merkki, lyhenne tai kirjain, esim. 10-vuotias, MM-kisat, @-merkki
– sanan osat ovat samanmuotoiset ja rinnasteiset, esim. suomalais-ruotsalainen
Joissakin yhdyssanoissa osien väliin tulee myös välilyönti ennen yhdysviivaa. Muistisääntö: jos ennen viimeistä osaa ilmaisussa on jo välilyöntejä, sellainen tulee myös yhdysmerkin eteen.
Esim. Seitsemän veljestä -teos, antaa mennä -asenne