Mitä ovat pronominit?
Pronominit kuuluvat sanaluokkajaossa nomineihin, eli sanoihin, jotka taipuvat sijamuodoissa. Niitä käytetään muiden nominien asemasta, ja niiden viittauskohde riippuu tilanteesta tai lauseyhteydestä.
Persoonapronomineilla viitataan ihmisiin. Niitä ovat minä, sinä, hän, me, te, he. Verbien persoonamuotoinen taivutus perustuu näihin pronomineihin (minä laulan, sinä nukut, hän juoksee). Demonstratiivipronomineja ovat tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne. Demonstratiivipronominit osoittavat, missä puheena oleva tarkoite on. Interrogatiivipronomineja eli kysyviä pronomineja ovat kuka, mikä, ken, kumpi, kumpainen ja näiden taivutetut muodot, kuten missä, ketä. Relatiivipronominit joka, mikä ja näiden kaikki taivutetut muodot esimerkiksi jota, jonka, mitä, minkä aloittavat aina relatiivisivulauseen. Refleksiivipronominia eli itse -sanaa ja resiprookkipronominia toinen toistaan tai toisiaan käytetään samantapaisesti. Itse viittaa tekijään takaisin, esimerkiksi Tein itselleni ruokaa. Resiprookkipronomini taas ilmaisee kahden tekijän välistä vastavuoroisuutta: He rakastivat toisiaan / toinen toistaan. Indefiniittipronomineja on paljon, sillä kaikki ne pronominit, jotka eivät kuulu edellisiin ryhmiin ovat indefiniittipronomineja. Näitä ovat mm. jokainen, jompikumpi, kukaan, mikään, jokin, kukin. Myös sellaiset indefiniittiset adjektiivit, kuten ainoa, eräs, harva, kaikki, molemmat, moni, muutama, sama luetaan usein indefiniittipronomineiksi . Myös pronominaalit, eli pronomineista johdetut ja yhdistetyt pronominit, kuuluvat tähän ryhmään, esimerkiksi meikäläinen, tällainen, semmoinen, erityinen.