Milloin sitä tapahtui ja millaista se oli?
Puristisen kielenohjailuperiaatteen hallitseva asema 1800-luvun lopulla on selitettävissä sillä, että suomen kielestä haluttiin saada virallinen kieli ruotsin kielen rinnalle, ja tiedettiin, että kamppailusta tulisi vaikea. 1800-luvun alkupuolella kielentutkijoiden tiedossa oli, että suomen kieli oli puutteellinen, eikä sellaisenaan soveltuisi hallinto-, opetus- ja kulttuurikieleksi. Suomen kielen kehittelyä häiritsi myös se, että ruotsinkieliset väittivät suomen kieltä kehittymättömäksi kieleksi ja tekivät kaikkensa jarruttaakseen suomen kielen virallistamishankkeita.Purismin synnyn syyt löytyvät 1800-luvun kansallisuusaatteesta. Suomen kielestä piti eliminoida kaikki vierasperäiset sanat, Elias Lönnrotin mielestä myös epäsuomalaisilta kuulostavat muoto- ja lauseopin seikat. Suomen kieltä piti myös rikastaa ja siitä piti tehdä kulttuurikieli, jollaiseksi se ei aikaisemmin kelvannut. Sanastoa alettiin tietoisesti kehittää ja keksiä kansainvälisessä käytössä oleville sanoille väkisinkin suomenkielisiä vastikkeita. Jo hyvin varhain alettiin korostaa kielen ymmärrettävyyttä ja kielellistä tasa-arvoa. Purismissa kieli käsitettiin systemaattiseksi ja täydelliseksi järjestelmäksi.