Sanottaa vai sanoittaa?
Suomessa on johdettuja verbejä, joiden kirjoittaminen ei ole välttämättä helppoa. Jako -otta/-oitta- johdoksiin on tehty kirjoitusasujen yhdenmukaistamiseksi keinotekoisesti, joten kielikorva ei välttämättä asiassa auta. Seuraavat säännöt on siis opeteltava, koska muuten näissä tekee helposti virheitä. On syytä muistaa, että i-kirjaimelliset tai -kirjaimettomat muodot säilyvät myös johdoksissa, joita näistä sanoista muodostetaan, esimerkiksi kirja>kirjoittaa>kirjoitus
-oitta-loppuisia ovat ne verbit, joiden kantasana on kaksitavuinen ja loppuu joko -a- tai - ä- kirjaimeen, esimerkiksi rauha > rauhoittaa, terä > teroittaa.Lisäksi i- kirjaimellisina kirjoitetaan ne verbit, joiden kantasanassa on vähintään kolme tavua, esimerkiksi autio > autioittaa, kalteva > kaltevoittaa.
Huom! Myös poikkeuksia on, kuten laiska > laiskottaa.
-otta-loppuisia ovat ne verbit, joiden kantasana on kaksitavuinen ja loppuu joko -o- tai ö- kirjaimeen, esimerkiksi kiilto > kiillottaa, tieto > tiedottaa.Lisäksi ne verbit, joille ei voida osoittaa selvää kantasanaa, kirjoitetaan ilman i- kirjainta, esimerkiksi haukottaa, haukotella, kehottaa, häämöttää. Myös sellaiset -otta -verbit, joiden rinnalla on samakantainen - ota- loppuinen verbi, kirjoitetaan ilman i- kirjainta, esim. erota-erottaa, hajota-hajottaa.
Huom! Vanhahtavat sanat, kuten armoittaa, innoittaa, virvoittaa, velvoittaa kirjoitetaan i-kirjaimen kanssa.
Epäselvyyksiä
On joukko sellaisia tapauksia, joiden kantasanaa on vaikea tietää. Seuraavassa on joitakin yleisiä ongelmatapauksia.
-otta -verbejä ovat himottaa, irrottaa, karkottaa, helottaa, kiihottaa, kurkottaa, pelottaa, pingottaa, rehottaa. -oitta- verbejä ovat aidoittaa, haavoittaa, ilmoittaa, kirjoittaa, kiusoitella, pahoittaa, rahoittaa, teloittaa, veloittaa, vihoitella.