Mitä ovat pää- ja sivulauseet?
Lauseella tarkoitetaan sellaista sanojen muodostamaa ketjua, jossa on vähintään yksi persoonamuotoinen predikaatti. Predikaatti on siis joko taipunut aktiivin persoonamuodoissa tai se on passiivimuodossa. Virke alkaa isolla kirjaimella ja loppuu pisteeseen. Yhdessä virkkeessä on niin monta lausetta, kuin on predikaatteja.
Jokaisessa virkkeessä on ainakin yksi päälause. Päälauseen voi siis ymmärtää yksinäänkin: Maijalla on koira. Sataa. Eilen kaupungissa oli paljon ihmisiä. Silloin kun päälause alkaa konjunktiolla (konjunktioista lisää partikkeleita käsittelevässä artikkelissa), sen saattaa helposti sekoittaa sivulauseeseen. Päälauseita voi olla monta peräkkäin ja tällöin niitä yhdistää usein jokin rinnastuskonjunktioista, joista yleisimmät ovat ja, sekä, sekä–että,-kä, eli, tai, joko–tai, vai, mutta, vaan, sillä, siis, siksi, näet, nimittäin, ynnä. Nämä sanat aloittavat päälauseen.
- Sivulause ei sen sijaan voi koskaan esiintyä yksinään. Seuraavat lauseet eivät voi siis muodostaa virkettä: Että hän tulee pian. Joka oli meidän rehtorimme. On olemassa kolme erilaista sivulausetyyppiä, jotka saavat nimensä siitä, millä sanalla ne alkavat.
Pekka kertoisi, jos tietäisi asiasta jotain.
2. Relatiivisivulause alkaa relatiivipronominilla, joita ovat joka ja mikä tai relatiivisella adverbilla esimerkiksi joten ja jolloin tai adjektiivilla, kuten jollainen.
Tuolla on se mies, joka oli meidän rehtorimme.Tänään sataa, joten taidan jäädä kotiin.
3. Epäsuorakysymyslause alkaa kysymyssanalla. Kysyvän sivulauseen perään ei merkitä kysymysmerkkiä.
En tiedä, tuleeko Minna juhliin.Kuulitko jo, kuka sinun uusi pomosi on.
Aina sivulauseessakaan ei ole näkyvissä tätä aloittavaa sanaa, jos sivulauseet ovat rinnasteisia ja ne ovat peräkkäin.
Tuolla on se mies, joka oli meidän rehtorimme ja (joka) jäi eläkkeelle viime vuonna.