Subjekti

Mikä subjekti on?

Subjekti eli alus vastaa kysymyksiin kuka, mikä, ketkä ja mitkä, ja se muodostaa predikaatin kanssa lauseen pääjäsenet. Subjekti ei voi kuitenkaan predikaatin tapaan yksin muodostaa lausetta. Useimmissa lauseissa on kuitenkin subjekti, joka ilmoittaa predikaatilla ilmoitetun tekemisen suorittajan. Suomen kielessä subjekti ei ole yhtä välttämätön kuin esim. ruotsissa ja englannissa. Noin 30 % suomen kielen lauseista on laskettu olevan vailla pintasubjektia.

Subjektina on useimmiten nomini, yleensä substantiivi tai pronomini, mutta joskus subjektina voi olla myös numeraali. Subjekteina saattavat olla myös adjektiivit, tietyt nominaalimuodot ja tietyt sivulauseet. Adjektiivi voi olla subjekti vain silloin, kun sitä on käytetty substantiivin tavoin. Nominaalimuodoista subjektina voivat olla vain substantiivien tavoin käytetyt partisiipit: 1. infinitiivin lyhyempi muoto, kun predikaattina on yksipersoonainen olla- verbi tai yksipersoonainen pakkoa tai tunnetilaa ilmaiseva verbi tai 4. infinitiivi eli verbaalisubstantiivi. Sivulauseista subjektina voivat olla joko konjunktiolause tai epäsuora kysymyslause.

Subjekti voi myös sisältyä predikaattiin persoonapäätteenä, tai subjektina voi olla ketä tahansa tarkoittava yks. 3. persoona. Omistusrakenteessa subjekti on rakenteen nominatiivissa tai partitiivissa oleva sana.


Subjekti on useimmiten joko nominatiivissa tai partitiivissa. Partitiivissa subjekti on, mikäli a) kyseessä on eksistentiaalilause, eli olemassa olemista tai sen kieltämistä ilmaisevat lauseet tai b) jos tämän lisäksi subjekti tarkoittaa joko kokonaisuuden epämääräistä osaa tai lause on kieltävä tai epäilevä. Joskus subjekti voi olla myös genetiivissä transitiivi - intransitiivi ja predikatiivilauseissa välttämättömyyttä ilmaisevien rakenteiden yhteydessä. Tällöin puhutaan genetiivisubjektista.

Subjekti puuttuu lauseesta kokonaan silloin kun predikaattina on verbin passiivimuoto, verbin 3. persoonan tekijäksi on kuviteltu mielivaltainen persoona, predikaattina on tunnetta tai luonnonilmiötä tarkoittava verbi, predikaattina on verbin 1. tai 2. persoonan muoto, tai jos rinnasteisilla lauseilla on sama subjekti.