Miten juoni kulkee?
Tekstin juonellisuus käy ilmi monien kielellisten ja tekstuaalisten piirteiden kautta. Tekstin juoneen vaikuttavat esimerkiksi aikamuodot, yksikön ja monikon valinnat, pronominit, synonyymit, toisto ja käsitehierarkiat. Lauseet muodostavatkin tekstissä kokonaisuuden liittymällä toisiinsa, mikä vaikuttaa kunkin lauseen tulkintaan. Näin tekstin koherenssi eli sisäinen yhtenäisyys syntyy tekstin eri elementeistä.
Asioiden liittyminen toisiinsa
Tekstissä asioiden välisiä suhteita ilmaistaan monin tavoin. Tällaisia suhteita voivat olla esimerkiksi luettelointi, vertailu, vastakkainasettelu, syy-seuraussuhteet, aikasuhteet, ehtojen asettelu, päättely ja tavoitteiden ilmaisu. Näitä suhteita ja koheesiota tekstissä ilmaisevat sidokset ja kytkennät. Sidoskeinoiksi katsotaan temaattinen sanajärjestys ja nominein ilmaistut viittaussuhteet. Kytkennät puolestaan ovat konjunktioita ja adverbejä. Tekstin sisäinen kommentointi eli teksti tekstistä tukee myös juonen kulkua. Tämä metateksti voi kertoa miten teksti etenee ja myös arvottaa tekstiä.
Uuden ja vanhan tiedon vuorottelu
Lukuprosessissa lukija pyrkii sitomaan uuden tiedon vanhaan tietoon. Tämän takia tutun tiedon paikka lauseessa tai virkkeessä on yleensä alussa ja uuden tiedon lopussa. Tämä tutun ja uuden tiedon vuorottelu vaikuttaakin useimmiten lauseen ja virkkeen sanajärjestykseen, ja yleensä tuttu tieto sijoitetaan lauseeseen ennen predikaattia ja vanha sen jälkeen. Subjektin ja predikaatinkin järjestykseen vaikuttaa se, kumpi niistä ilmaisee tutun ja kumpi vanhan asian. Tuttua tietoa lauseessa ilmaisevat usein sanojen toisto, synonyymit, pronominit tai aihepiirin perusteella pääteltävät asiat, kun uuden tiedon paikalla puolestaan on yleensä lauseen painokkain asia.