Kookas.fi
  1. Etusivu
  2. Tiede
  3. Filosofia
  4. Kuka oli Aristoteles

Kuka oli Aristoteles

Aristoteles (384-322 eaa) oli Platonin oppilas ja Aleksanteri Suuren opettaja. Aristoteleen filosofia jatkoi Platonin filosofian luomaa perinnettä. Aristoteles oli filosofi, tutkija ja opettaja. Osa hänen teoksistaan on kokonaan tai osittain kadoksissa. Aristoteleen käsitykset luonnosta perustuivat aikaisempien filosofien kirjoituksiin ja omiin havaintoihin. Häntä pidetään länsimaisen tieteen isänä ja monien eri tieteenalojen perustajana.

Aristoteelinen maailmankuva vaikuttikin pitkälle keskiaikaan. Aristoteles kirjoitti muun muassa anatomiasta, tähtitieteestä, fysiikasta, logiikasta, estetiikasta, taloudesta, etiikasta, metafysiikasta, politiikasta, psykologiasta, retoriikasta ja teologiasta. Hänen filosofiansa käsitteli lähes kaikkia elämän osa-alueita.

Aristoteleen kehittämää logiikka kutsutaan syllogismiksi. Hänen logiikan pääteoksensa oli Organon (väline). Logiikan hallitseminen antoi ajattelun välineet muiden asioiden käsittelyyn. Perinteinen esimerkki syllogistisesta päättelystä on seuraava:

Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia Sokrates on ihminen Täten: Sokrates on kuolevainen

Metafysiikka oli Aristoteleen mielestä ensimmäinen filosofia, koska se käsitteli niitä asioita, jotka tulevat fysiikan jälkeen (ta meta ta fysika). Artistoteleella metafysiikka ja teologia liittyivät yhteen. Teologiassa Aristoteles tutki ensimmäistä liikuttajaa, jota ei voitu aistihavainnoin todeta. Etiikassa Aristoteles käsitteli hyvää elämää. Miten voimme elää elämämme onnellisena? Aristoteleella ratkaisu löytyi hyveistä. Aristotelesta pidetäänkin hyve-etiikan kehittäjänä. Hänen pääteoksensa etiikan alalla oli Nikomahoksen etiikka , jonka hän tiettävästi omisti pojalleen.

Aristoteles ei ajatellut Platonin tavoin, että olion idea olisi olemassa jossain ideamaailmassa. Aristoteleen mukaan olion muoto on oliossa itsessään. Kukin olio pyrkii toteuttamaan oman muotonsa mahdollisimman täydellisesti. Mitä täydellisemmin olio toteuttaa muotonsa, sitä täydellisemmin se on olemassa, sitä vähemmän siinä on pelkkää potentiaalisuutta, mahdollisuutta. Koivun siemenessä on täysikasvuisen koivun mahdollisuus (potentia), ja taimi pyrkii saavuttamaan koivun muodon mahdollisimman täydellisesti (aktualisoitumaan).