Millainen oli atomioppi antiikin filosofiassa?
Atomiopin perustajia oli kaksi, Leukippos (400- eKr) ja Demokritos (400- eKr), joista jälkimmäisestä tiedetään paljon enemmän. Heidän lisäkseen Epikuros popularisoi atomioppia omassa filosofiassaan, mutta jätti tunnustamatta kiitollisuudenvelkansa atomiopin perustajille. Demokritoksenkin filosofiaa tunnetaan vain sen perusteella, mitä muut kirjailijat ovat hänen opistaan kertoneet. Syyksi Demokritoksen kirjoitusten katoamiseen arvellaan kirjoitusten luonnontieteellistä henkeä, häntä eivät askarruttaneet eettiset tai poliittiset kysymykset.
Atomioppi on ytimeltään materialistinen ja sen pyrkimyksenä on selvittää järkiperäisesti kosmoksen olemus ilman, että oletetaan mitään yliluonnollista olevaksi. Atomiopin mukaan kaikki aine on koostunut atomeista, jotka ovat fysikaalisesti mutta eivät geometrisesti jakautumattomia (atomos). Atomien määrä on ääretön ja atomit jakautuvat eri lajeihin. Atomit ovat ehdottoman kovia, särkymättömiä ja kulumattomia: jokainen niistä on ikuinen ja muuttumaton. Maailmankaikkeus on äärettömän vanha ja jos atomit olisivat voineet kulua, niin siitä seuraa, että atomit olisivat jo kuluneet pois, eikä mitään enää olisi jäljellä.
- Atomien lisäksi on olemassa tyhjää. Luonto jakautuu aineeseen ja avaruuteen, jossa asiat tapahtuvat. Avaruus on kuin tyhjä säiliö, joissa on atomien muodostamia ainepisteitä. Kullakin näistä on määräpaikkansa ja &8211;liikkeensä. Tutkijat ovat eri mieltä siitä, miten atomien liike tapahtuu. Epikuros otaksui sen tapahtuvan painon mukaan, niin että painavammat atomit putosivat nopeammin, mutta antiikin filosofian tutkijoiden mukaan Demokritos ei ajatellut näin. Atomit liikkuivat umpimähkään: atomien liike tapahtui niin kuin hyttysten tanssi auringonsäteessä kuumalla ilmalla. Tämän tulkinnan mukaan Demokritoksen atomiteoria oli huomattavan moderni. Demokritoksen mukaan mitään ei voinut tapahtua sattumalta. Atomioppi oli siis ankaran deterministinen. Kaikki asiat tapahtuivat tarkoin luonnon lakien mukaisesti.
Atomiopin vaikutus antiikin ajattelussa ulottui epikurolaiseen filosofiaan, jonka perustan se muodosti. Tämän jälkeen atomioppi keksittiin uudelleen modernilla ajalla. On huomattava, että atomioppi oli kuitenkin luonteeltaan puhtaan spekulatiivinen, joten antiikin maailmassa sitä vastaan voitiin esittää painavia argumentteja. Vasta nykyaika osoitti atomiopin pohjimmiltaan olevan oikeassa, mutta siihen liittynyt determinismi ja materialismi eivät ole saaneet samanlaista kannatusta kaikkien ajattelijoiden keskuudessa.
Lisätietoja: http://plato.stanford.edu/entries/democritus/