Mitkä ovat Aristoteleen filosofian keskeisimmät teemat?
Aristoteleen pääteoksista Fysiikka , jossa hän esittelee metafyysiset ja luonnonfilosofiset perusteensa, on enää aatehistoriallisesti kiinnostava. Aristoteleen käsityksen mukaan maailmankaikkeuden liikkeen aikaansaa liikkumaton liikuttaja, Jumala. Häneen palautuvat kaikki tähtien, auringon ja kuun ikuiset liikkeet. Maa itse on kaiken keskipisteenä liikkumaton. Jumala on henkinen olento, joka ajattelee itseään. Jumala ei puutu maailmanmenoon eikä jaa palkkioita tai rangaistuksia. Aristoteleen mukaan luonto ja ihminen noudattavat tarkoin omaa päämääräänsä: jokaisen olion olemassaolo voidaan selittää sillä päämäärällä, jota varten tuo olio on olemassa. Aristoteleen tapa selittää maailmaa perustuu siis teleologiseen selittämismalliin.
Aristoteleen logiikan merkitys on ollut erittäin suuri keskiajalla. Sen perustan muodostavat syllogismit eli päätelmät, joiden johtopäätös on välttämätön suhteessa premisseihin. Syllogismien ongelmana on mainittu se, että ne muodostavat vain osan deduktiivisesti muodostetuista päätelmistä. Nykyajan tieteessä nimenomaan induktiivisilla päätelmillä on hyvin keskeinen rooli.
Nikomakhoksen etiikassa Aristoteles esittää etiikan teoriansa. Teorian lähtökohtana on kysymys, miten ihmisen elämästä kokonaisuudessaan tulisi onnellinen. Aristoteleen mukaan hyveitä on olemassa kahta lajia, moraalista ja intellektuaalista: edellisiin hyveisiin voidaan ihmisiä ohjata, jälkimmäisten noudattaminen edellyttää opettamista ja oppimista. Hyve on aina tietynlainen keskitie kahden äärimmäisyyden välillä, kuten rohkeus on keskitie uhkarohkeuden ja pelkuruuden välillä. Ihmisen onnellisuus on hyveellisessä aktiivisuudessa ja täydellinen onnellisuus on parhaassa aktiivisuudessa, joka on mietiskelevää, kontemplatiivista. Aristoteleen onnellisin ihminen on järkeään harjoittava ihminen, sillä ihminen on olennaisesti rationaalinen olento. Politiikassa Aristoteles esittää valtioteoriansa perusteet. Valtio on korkein yhteisömuoto- ja se tähtää korkeimpaan hyvään. Se on kuin organismi, jossa jokaisella on oma tehtävänsä ja paikkansa. Valtion perusta on perhe, perheen hierarkia alkaa miehestä ja päättyy orjaan. On olemassa kolme hyvää valtiomuotoa, monarkia, aristokratia ja politeia (perustuslaillinen hallitus) ja kolme pahaa, tyrannia, oligarkia ja demokratia. Parhaista paras on monarkia, mutta se taantuu myös helposti tyranniaksi.Aristoteleen teoksista voisi muodostaa pienen kirjaston, jossa olisi edustettuna monien keskiajan tieteenalojen perustietämys. Sellaisenaan teokset tarjosivat tiedollisen perustan keskiajan arabialaiselle ja latinalaiselle kulttuurille. Aristotelismi vaikutti keskiajalla tieteeseen ja teologiaan voimakkaasti: teologiassa sitä Tuomas Akvinolaisen vaikutuksesta kutsuttiin tomismiksi. Tomismi on sekoitus Aristoteleen filosofiaa ja kristillistä ajattelua: uustomismi vaikuttaa edelleenkin roomalaiskatolisen kirkon virallisena filosofiana. Aristoteleen vaikutus modernin ajan tieteeseen on vähäinen, sillä suurin osa modernin tieteen edistysaskeleista tapahtui kun Aristoteleen luonnonfilosofiaa alettiin vastustaa. Logiikassa Aristoteleen vaikutus tuntuu vielä nykyään, vaikka moderni logiikka onkin huomattavasti muuttunut Aristoteleen logiikasta. Aristoteelinen etiikka sen sijaan on nykyäänkin paljon keskustelua herättänyt teema.
- Lisätiedot: http://plato.stanford.edu/contents.htmla