Mitä on platonismi?

Platonismi voidaan luonnehtia systemaattisiksi Platonin filosofian tulkintayrityksiksi. Platonismi ei varsinaisesti sisällä uusia filosofisia oivalluksia, mutta platonisteilla oli erilaisia tapoja tulkita Platonia. Platonismiin liittyi usein dogmaattisuutta ja uskonnollisiakin piirteitä. Ensimmäisiä Platonin tulkitsijoita olivat hänen oppilaansa, Aristoteles heidän joukossaan. Aristoteles oli kuitenkin itsenäinen ajattelija, vaikka hänen ajattelussaan on joitakin yhtymäkohtia Platoniin.

Myöhäishellenistisellä kaudella (1.vuosisata eKr) platonismiin jäi vallitsevaksi piirteeksi dogmaattisuus. Tuolloin vaikuttaneen ns. keskiplatonismin merkittävin nimi oli Kreikassa Plutarkhos ja Roomassa Cicero. Etusijalla keskiplatonismissa oli metafyysis-uskonnollinen maailmantulkinta, tämän kannattajista tunnetuimpana Filon. Keskiplatonismiin liittyvän hypostaasiopin (todellisuustasoja koskeva) mukaan ykseys (hen) ja tähän liittyvät järki (nous) ja demiurgi (luojajumala) muodostavat yhdessä hierarkian korkeimman jumaluuden. Jumaluuden alapuolella on maailmansielu ja viisaus. Ideat, joiden mukaan maailman eri oliot ovat käsitettävissä, sijaitsevat Jumalan järjessä.

Ns. uusplatonismi syntyi myöhäisantiikin aikana. Plotinos (kuoli 270 jKr) on tunnetuin uusplatonisteista. Hänen järjestelmässään on tunnusomaista a) kiinteä systematiikka ja b) näkemys hypostaasien liittymisestä yhtenäisinä hierarkiana toisiinsa siten että ylimpänä on transsendentti ykseys ja alimpana lähes olematon materia. Plotinuksen mukaan ajattelevan yksilön tärkein tehtävä on puhdistautua filosofian avulla ja asteittain suunnistaa hypostaasien kautta kohti ykseyttä. Yhteyden saavuttaminen ykseyteen voi seurata mystisenä kokemuksena. Ykseyteen syntyy inituitiivinen kosketus siten, että ajattelija sulkee pois kaiken muun: via negativa , joka on tunnettu itämaisen mystiikan metodi. Plotinos oli pääasiassa metafyysikko, etiikka tai fysiikka jäivät hänen järjestelmässään vähälle huomiolle.

Plotinoksen seuraajat kehittivät edelleen järjestelmän yksityiskohtia ja hypostaasioppia. Plotinoksen seuraajista Pseudo-Dionysios Areopagita (500 jKr) liitti Plotinoksen ajattelua kristilliseen teologiaan. Uusplatonistien opeista ykseys korkeimpana transsendenttisena hyvänä, jumalallinen logos, sielu ja rakkaus soveltuivat hyvin kristinuskoon. Kirkkoisä Augustinus (356-430 jKr) oli jo aiemmin saanut merkittäviä vaikutteita lähinnä keskiplatonismista. Uusplatonismi koki uudelleen tulemisen 1400-luvun Italiassa.

Lisätietoja: http://plato.stanford.edu/entries/platonism/