Mitä tarkoittaa ontologia filosofisena käsitteenä?
Ontologialla tarkoitetaan filosofiassa oppia olevasta. Se tutkii yleisellä tasolla olemassaolokysymyksiä. Kysymys on siitä, mitä maailmaan kuuluu ja mihin eri kategorioihin maailmaan kuuluvat oliot voidaan jaotella. Ontologiassa voidaan kysyä myös miksi jotakin on olemassa, ennemmin kuin ei mitään. Käsitykset, että oleva kostuu vain yhdestä olomuodosta (monismi) tai kahdesta eri olomuodosta (dualismi) kuuluvat ontologian alaan. Ontologinen käsitys on myös ajatus siitä, että kaikki olevainen palautuu lopultaa materiaan.
Ontologia liittyy metafysiikan käsitteeseen. Metafysiikka tarkoittaa, sitä mikä tulee fysiikan jälkeen. Tämän erottelun fysiikkaan ja metafysiikkaan suoritti Aristoteles (384-322 eaa.) ensimmäisen kerran teoksessaan Metaphysica. Ne Asiat mitä emme voi fysiikalla selittää kuuluvat metafysiikan maailmaan, maailmaan joka tulee fysiikan jälkeen. Metafysiikka siis tutkii sitä mihin luonnontieteet eivät pysty vastaamaan. Mikä tulee fysiikan jälkeen (ta meta ta fysika).
Aristoteles erotti toisistaan yhtäältä ensimmäiset substanssit, ja toisaalta niiden ominaisuudet. Aristoteleen mukaan olioista voitiin täten erottaa jokin perimmäinen olomuoto ja sen ominaisuudet. Ontologiassa voidaan myös pohtia sellaisia kysymyksiä kuin onko olevainen perimmältään ainetta vai henkeä? Eräs ontologian piiriin kuuluva kysymys on, että onko ihmisten tietoisuus erillinen substanssi (olio), ja täten ruumiista riippumaton. Onko olemassa erillistä ruumista ja siihen kuulumatonta tietoisuutta tai henkeä?
Yksinkertaisesti ontologia tarkastelee sitä, minkälainen meitä ympäröivä maailma todellisuudessa on.