Mitä tarkoittaa induktio?
Induktiivinen päättely on päättelyn muoto, joka tuottaa uutta tietoa, toisin kuin esimerkiksi deduktiivinen päättely. Induktiivinen päättely etenee rajoitetusta yksittäistapausten joukosta yleistykseen. Tämän jälkeen tehdään Induktiivinen yleistys, jossa saatu tulos ulotetaan koskemaan kaikkia saman ryhmän tapauksia. Esimerkiksi seuraavasti:
Tehdään havaintoja määrä x ja havaintaan, että kaikki havaitut korpit ovat mustia. Tämän jälkeen todetaan induktiivisella yleistyksellä, että kaikki olemassa olevat korpit ovat mustia.
Premississä ei siis luetella kaikkia mahdollisia korppeja vaan rajattu joukko, josta päätellään, että tämän joukon ominaisuus (mustuus) pätee kaikkiin saman ryhmän (korppien joukko) olioihin. Induktiivisessa päättelyssä on tärkeää huomata, että se ei ole totuuden säilyttävää. Emme voi koskaan havainnoida kaikkia mahdollisia korppeja. Induktiivinen päättely on ainoastaan todennäköistä. Induktiivinen päättely on kuitenkin tietoa lisäävää päättelyä. Johtopäätökseen sisältyy enemmän tietoa kuin premissiin.
Induktioon liittyy induktion oikeuttamisen ongelma. Tätä on kutsuttu myös Humen ongelmaksi, koska sen ensimmäisenä keksi David Hume (1711-1776). Miten tietomme voi olla varmaa, jos se perustuu vain summittaisiin yleistyksiin? Mistä tiedämme, että seuraava korppi ei ole valkoinen? Induktion ongelma on osin vieläkin ratkaisematta. Nykytutkimuksen valossa näyttääkin siltä, että emme voi koskaan olla täysin varmoja siitä onko todellisuutta koskeva tietomme totta.