Ensimmäinen mediasota
Vietnamin sota oli pääosin Etelä-Vietnamin maaperällä aikavälillä 1964–1975 käyty yhteenotto. Ensimmäiseksi mediasodaksi kutsuttu sota oli kiinteästi yhteydessä toisen maailmansodan jälkeisen ajan kylmään sotaan. Sota oli julma ja sen molemmat osapuolet syyllistyivät lukuisiin sotarikoksiin.
Sodan taustat
Sodan taustalla oli Vietnamin Ranskan siirtomaavaltaa vastaan vuosina 1949–1954 käymä itsenäistymistaistelu, jonka seurauksena Vietnam jaettiin kahteen osaan. Etelä-Vietnam oli amerikkalaisten tukema monarkia, kun taas pohjoisella puolella vallitsi vietnamilainen kommunistihallinto.
Etelä-Vietnamin kommunistinen vastarintaliike Vietkong taisteli Pohjois-Vietnamin taloudellisen ja aseellisen tuen turvin korruptoitunutta monarkiaa vastaan. Pian liikettä alkoivat tukea myös Kiina ja Neuvostoliitto. Yhdysvallat puolestaan lähetti hallinnon tueksi amerikkalaisia sotilasneuvonantajia. Yhdysvalloissa pelättiin koko Vietnamin ajautuvan kommunistien käsiin ja sen taas johtavan ns. dominoefektiin, eli koko Kaakkois-Aasian muuttumiseen kommunistiseksi.
Täysimittaista sotaa
Varsinaisten sotajoukkojen lähettämisen alueelle Yhdysvallat aloitti vuonna 1965, ja vuosikymmenen loppuun mennessä amerikkalaissotilaita oli Vietnamissa jo yli puoli miljoonaa. Selkkaus kehittyi vähitellen täysimittaiseksi sodaksi. Massiivisista, myös Laosin ja Kambodžan puolelle ulottuneista pommituksista ja sotilaallisesta ylivoimasta huolimatta Yhdysvaltain joukot eivät kyenneet lyömään sissisotaa käyvää Vietkongia pohjoiseen.
Yhdysvaltain miestappioiden kasvaessa alkoi sotaa vastustava mieliala muuttua amerikkalaisten keskuudessa yhä voimakkaammaksi. Lopulta enemmistö amerikkalaisista vastusti turhaksi koettua sotaa ja miljoonat ihmiset osoittivat mieltään sotatoimia vastaan.
Sodan käännekohdaksi muodostui tammikuussa 1968 alkanut ns. Têt-hyökkäys, jossa Vietkongin sissit hyökkäsivät suurin joukoin maaseudulta kaupunkeihin. Hyökkäys epäonnistui, mutta sen psykologinen merkitys oli valtava. Hyökkäysten aikaisten julmuuksien laajan televisioinnin seurauksena amerikkalaisten mielipide kääntyi yhä enemmän sotaa vastaan. Hyökkäyksen torjumisesta huolimatta amerikkalaisten hallitsemat alueet joutuivat vähä vähältä Vietkongin haltuun ja lopulta vuonna 1973 amerikkalaisjoukot päätettiin vetää kokonaan sodasta. Ilman amerikkalaisten tukea Etelä-Vietnamin vastarinta kesti aina vuoteen 1975 saakka.
Sodan hinta
Sodassa kuoli yli 58 000 amerikkalaista, minkä lisäksi 304 000 haavoittui. Sodan uhreiksi voidaan laskea myös ne monet hengissä selvinneet amerikkalaissotilaat joilla oli huomattavia vaikeuksia sopeutua yhteiskuntaan sodan jälkeen. Vietnamilaisille sota oli kuitenkin vielä tätäkin tuhoisampi. Pohjois-vietnamilaisten ja Vietkongin tappioiksi on arvioitu 0,5–1,1 miljoonaa henkeä ja 15 miljoonaa haavoittunutta. Tämän lisäksi jopa kaksi miljoonaa siviiliä menetti henkensä.