Millaista politiikkaa Elisabeth I harjoitti?
Elisabet I kruunattiin Englannin kuningattareksi 1558. Hänen edeltäjänsä Maria I, lisänimeltään verinen, oli saattanut katolisen kirkon uudelleen Englannin valtion kirkoksi ja asettanut voimaan kerettiläislait. Protestanttinen Elisabet sai heti vastaansa katolisen kirkon ja jyrkän linjan protestantit, puritaanit. Jo toisena hallintovuotenaan 1559 Elisabet julisti uuden kirkkolain ja perusti kompromissiratkaisuna anglikaanisen kirkon, joka oli opeiltaan protestanttinen, mutta ulkoiset muodot se peri katoliselta kirkolta. Katolisesta kirkosta Anglikaaninen kirkko poikkesi lisäksi siten, että Paavin sijaan kirkon ylivalta kuului Englannin hallitsijalle.
Elisabet I:n sisä- ja ulkopolitiikkaa hallitseva piirre oli taistelu katollisuutta vastaan. Paavi Pius V julisti kuningatar Elisabet I pannaan 1570. Skotlannin katolinen kuningatar Maria Stuart oli Elisabetin vakavin kilpailija. Maria Stuartilla oli vaikeuksia omien uskonpuhdistajiensa kanssa, minkä johdosta hän joutui pakenemaan Englantiin. Englantilaisten kannattajiensa kanssa hän suunnitteli useita salaliittoja Elisabet I:tä vastaan. Lopulta Elisabet mestautti hänet 1587.
Ulkopolitiikassa tärkeimmäksi kysymykseksi nousi suhde katoliseen Espanjaan ja sen kuningasta Filip II vastaan. Englanti auttoi kapinoivia Alankomaalaisia Espanjaa vastaan, tästä harmistuneena Filip II julisti sodan Englantia vastaan, mutta hävisi sen voittamattoman armadan tuhoutuessa 1588. Voiton myötä Englanti nousi hollantilaisten rinnalle Euroopan johtavaksi merivallaksi.
Elisabet käytti poliittisessa pelissään hyväkseen monia kosijoitaan, joihin lukeutuivat muun muassa Espanjan Filip II ja Ruotsin Eerik XIV. Elisabet onnistui myös luomaan laajan vakoiluverkoston katolisten toimien tarkkailua varten.
Elisabetin aikana Irlanti liitettiin entistä kiinteämmin Englannin yhteyteen. Elisabetin hallintoaikana parlamentti toimi aktiivisesti ja alahuoneen merkitys jopa kasvoi, tästä huolimatta johto pysyi tiukasti hallitsijan, kuningattaren käsissä. Apunaan hallinnossa Elisabet osasi käyttää hyväkseen kyvykkäitä virkamiehiä, joista yksi on Sir William Cecil. Elisabetin aikana tehtiin myös taloudellisia uudistuksia, hänen aikanaan aloitettiin maaseudulla isojako ja vuonna 1601 hyväksyttiin ensimmäinen köyhäinhoitolaki. Elisabet I:n hallintoaikana Englannin kehitys merkittäväksi merivallaksi jatkui ja sen asema nousevana kauppavaltiona korostui.