Suomen käymät kolme sotaa
Vuosina 1939-1945 Suomi oli osallisena kolmessa sodassa. Nämä sodat tunnetaan nimillä talvisota (1939-1940), jatkosota (1941-1944) ja Lapin sota (1944-1945).
Talvisota alkoi 30.11.1939 Neuvostoliiton Suomen asutuskeskuksiin suuntaamilla pommituksilla. Pitkin syksyä maat olivat neuvotelleet mm. alueluovutuksista, joihin Suomen kanta oli ehdottoman kielteinen. Samaan aikaan maassa järjestettiin ns. ylimääräiset kertausharjoitukset (YH), vaikka koko ajan myös toivottiin, että sotaan ei ajauduttaisi.
Talvisodan alussa Suomen mahdollisuuksia puolustautua Neuvostoliiton hyökkäystä vastaan pidettiin yleisesti vähäisinä. Suomalaisten vastarinta oli kuitenkin odotettua kovempaa, ja sodan pitkittyessä kansan taistelutahto lujittui. Talvisota päättyi 13.3.1940 Suomen tappioon ja mm. laajoihin alueluovutuksiin Karjalassa, Hangossa ja Petsamossa.
Jo heti talvisodan jälkeen rauhaa osattiin sanoa välirauhaksi. Maailmantilanne oli levoton, ja sen myötä myös Suomi joutui toiseen sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Jatkosota alkoi varsinaisesti 25.6.1941. Suomen asema oli nyt kuitenkin hyvin erilainen. Virallisesti Suomi oli edelleen liittoutumaton. Käytännössä se taisteli Saksan rinnalla, ja Pohjois-Suomi oli saksalaisten joukkojen hallinnassa.
Jatkosodan alku oli Suomelle voittoisa: menetetyt alueet vallattiin nopeasti takaisin, ja Itä-Karjalassa edettiin pitkälle vanhojen rajojen yli. Sotilaallinen tilanne kuitenkin pysähtyi loppuvuodesta 1941. Aikaa vuoden 1942 alusta vuoden 1944 kesään asti sanotaan asemasodan ajaksi, koska rintama ei tuolloin juuri liikkunut.
Kesäkuussa 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäys Karjalan kannaksella päätti pitkään jatkuneet aavistelut sodan lopputuloksesta. Jatkosota päättyi suomalaisten joukkojen osalta 4.9.1944; Neuvostoliitto lopetti sotatoimet päivää myöhemmin. Jälleen olivat edessä alueluovutukset, ja lisäksi raskaiden sotakorvausten maksaminen.
Neuvostoliiton rauhanehtoihin sisältyi myös Suomen velvollisuus poistaa saksalaiset joukot maasta 15.9.1944 mennessä. Saksalaisten häätäminen Lapista vaati uusia sotatoimia, saksalaisten noudattaessa perääntymisessään ns. poltetun maan taktiikkaa. Viimeiset saksalaisjoukot poistuivat Suomen maaperältä Norjaan 27.4.1945.