Weberin keskeisiä teemoja
Weber on pyrkinyt tuotannossaan hahmottamaan modernin kapitalismin syntyä ja ymmärtämään länsimaisen rationaalisuuden määräävyyttä ja ominaislaatua. Näkökulmanaan hänellä oli ajalle tyypillisesti kehityksen historiallisen erityisyyden korostaminen. Weberin lähestymistapa on samalla yksilökeskeinen. Weber oli kulttuurirelativisti, eikä hän siis ajatellut mahdolliseksi rakentaa maailmanhistoriaa, joka perustuisi universaaleille arvoille. Tästä johtuen myös modernin yhteiskunnan kapitalistinen kehitys ja rationaalisuus olivat Weberille luonteva tutkimuskohde.
Ideaalityyppi
Weber kamppaili teoreettisessa lähestymistavassaan sosiaalitieteiden relativismin ongelman kanssa. Weber ratkaisi tästä syntyvän objektiivisuuden ongelman käsitteellä ideaalityyppi. Teoreettiset käsitteet ovat ideaalityyppejä, jotka eivät voi kuvata todellisuutta sellaisenaan. Ideaalityyppi kuvaa ilmiötä korostamalla sen oleellisia piirteitä ja jättämällä huomiotta epäoleellisuuksia. Ideaalityyppiä ei voi koskaan olla todellisuudessa.
Protestanttinen etiikka
Pyrkimyksenään ymmärtää modernia kapitalismia Weber loi teorian protestanttisesta etiikasta. Protestanttiseen etiikkaan kuuluu työn tekeminen, ahkeruus ja työ itsetarkoituksena. Tämänkaltaisen ”hengen” syntyminen edellytti pitkäaikaista ja kokonaisvaltaista sosiaalistamista. Tässä Weber ajattelee protestantismin ja erityisesti sen kalvinistisen lahkon olevan suuressa roolissa. Kalvinistinen ennaltamääräämisoppi ja siveellisyyden vaatimukset siirtyivät maallisenkin elämän askeesin ja työnteon moraalisiin vaatimuksiin. Myöhemmin maailmanuskontojen vertailussa (Maailmanuskonnot ja moderni länsimainen rationaalisuus, 1920–21) Weber löysi juutalais-kristillisestä uskonnosta avaimen länsimaiselle rationaalisuudelle.
Sosiaalisen toiminnan tyypit ja auktoriteetti
Weber tarkasteli tuotannossaan sosiaalisia suhteita, jotka hän ajatteli luonteeltaan toistuviksi ja säännöllisiksi toiminnan muodoiksi. Sosiaaliset suhteet jakautuvat luonteeltaan säännöstetympiin ja sattumanvaraisempiin sen mukaan kuinka sitovaa niiden noudattaminen on. Weber oli kiinnostunut siitä, miksi ihmiset toimivat sosiaalisesti normatiivisella tavalla. Vastauksena tähän Weber luetteli legitiimisyyden eri ulottuvuuksia: affektiivinen, arvorationaalinen, uskonnollinen ja päämäärärationaalinen. Lisäksi Weber analysoi herruuden legitiimisyyden vaihtoehtoisesti rationaaliseksi, traditionaaliseksi ja karismaattiseksi.
Weberin tuotanto on huomattavasti tässä esitettyä laajempi. Weberin tuotannolla on ollut suuri merkitys modernille sosiologialle ja laajemmin yhteiskuntatieteelliselle teorialle.