Ketä olivat 1800-luvun koneensärkijät?
Luddiitit olivat Englannin 1800-luvun alun teolliseen vallankumoukseen liittyvä sosiaalinen liike, jossa työläisjoukot tuhosivat sekä tehtaiden koneita että kokonaisia tuotantolaitoksia.
Luddismin taustalla oli teollisuuden synty ja erityisesti tuotannon koneellistuminen. Jo kehruu-Jennyn keksimisestä 1764 saakka työläiset olivat pelänneet uusien keksintöjen vievän näiltä työpaikat. Pelkoon oli monesti myös aihetta, sillä tuotannon koneellistuminen teki monet työtehtävät kokonaan tarpeettomaksi. Koneellistuminen uhkasi pahiten koulutetun työväestön ja käsityöläisten toimeentuloa sekä ammattitaidon arvostusta. Köyhimmälle kansanosalle koneellistuminen sen sijaan merkitsi uusia tulonsaantimahdollisuuksia, sillä koneiden käsittely ei vaatinut juuri minkäänlaista koulutusta. Siksi luddiittien ydinjoukko koostuikin nimenomaan käsityöläisistä.
Liike sai nimensä Ned Luddilta, jonka sanottiin tuhonneen kaksi sukkakonetta vuonna 1779 Leicestershirelaisessa tehtaassa. Nykytietämyksen valossa Ludd ei kuitenkaan ollut todellinen henkilö, vaan tuntemattomaksi jääneen koneidensärkijän ympärille rakennettu paikallinen legenda.
Luddiittiliike sai alkunsa Nottinghamissa vuonna 1811 ja vuoden aikana se levisi kulovalkean lailla läpi Englannin. Iskuihin otti osaa parhaimmillaan jopa satoja työläisiä. Luddiitit ehtivät aiheuttaa huomattavaa tuhoa lukuisilla villa- ja puuvillatehtailla ennen kuin brittihallitus ryhtyi toimenpiteisiin liikkeen hillitsemiseksi. Hallitus komensi armeijan luddiittien kimppuun, mistä seurasi useita verisiä yhteenottoja. Ilmiön vakavuutta kuvaa se, että sotilaita oli eräässä vaiheessa enemmän kiinni luddiittien vastaisessa taistelussa kuin samaan aikaan Ranskaa vastaan käytävässä sodassa.
Saadakseen palautettua järjestyksen maahan hallitus laati vuonna 1813 lain, joka määräsi teollisesta sabotaasista kuolemanrangaistuksen. Lain seurauksena useita luddiitteja hirtettiin ja vielä useampia karkotettiin Australiaan. Ankaran painostuksen seurauksena liike hiipui yhtä nopeasti kuin oli syntynytkin.
Luddiitit on usein nähty vanhakantaisina teknologianvastustajina. Tutkija E.P. Thompsonin mukaan luddiitit eivät kuitenkaan taistelleet teollistumista tai tekniikkaa vastaan sinänsä, vaan sen avulla nousevaa, usein työläisten elinoloja kurjistavaa kapitalismia vastaan. Tästä on osoituksena se, että paikkakunnilla joilla teollistuminen ei johtanut elinolojen heikkenemiseen ei esiintynyt myöskään koneiden särkemistä.
Samansuuntaista, joskin mittakaavaltaan pienempää luddiittiliikehdintää ilmeni 1800-luvun alkupuoliskolla myös mm. Ranskassa ja Saksassa. Teollistumisen etenemiseen luddiiteilla ei ollut käytännössä vaikutusta.
Kirjallisuus:E.P. Thompson: The Making of the English Working Class (1978)