Mikä birgittalaisluostari oli?
Pyhän Birgitan perustama luostarijärjestö. Luostarijärjestö aloitti toimintansa jo 1346, mutta vasta 1370 Paavi Urbanus antoi luostarille toimintaluvan. Lupaan sisältyi ehto, että birgittalaisluostarin tuli noudattaa Pyhän Augustinuksen sääntöä. Luostarit olivat kaksoisluostareita, jossa oli toisistaan erillään olevat munkki- ja nunnaluostarit. Enimmillään luostarissa sai olla 60 nunnaa, 13 pappismunkkia, neljä diakonia ja kahdeksan maallikkoveljeä. Abbedissa johti luostaria ja hänellä oli apuna ylirippi-isä.
Luostarijärjestön pääluostari oli Vadstenassa. Luostari oli myös huomattava kulttuurikeskus. Monet birgittalaisluostarit olivat tunnettuja kirjallisista harrastuksistaan. Birgitan rippi-isä, Pietari Skänningeläinen kirjoitti nunnien hartaushetkiä varten ohjekirjan jonka nimi oli Neitsyt Marian yrttitarha. Luostarin päiväohjelma koostui hartaushetkistä, joiden väliajalla nunnat harjoittivat muun muassa puutarhanhoitoa, käsitöitä, lukemista ja kirjojen kopioimista. Luostarin munkkien tehtävänä oli toimia rippi-isänä ja saarnata kansankielellä.
Birgittalaisluostareita perustettiin kaikkiaan 79. Niitä oli Pohjoismaiden lisäksi eri puolilla Eurooppaa aina Italiassa ja Espanjassa asti. Ruotsin valtakunnassa niitä oli Vadstenan lisäksi vain Naantalissa, jonne se perustettiin 1438. Naantalin luostari joutui uskonpuhdistuksen hampaisiin ja luostarin viimeinen sisar kuoli 1591. Naantalin luostarin asukeista varmasti on kuuluisin Jöns Budde. Hän oli munkki, joka käänsi kirjallisuutta ruotsiksi 1400-luvun lopulla.