Valistuspappi
Anders Chydenius (1729 – 1803) syntyi pappisperheeseen Sotkamossa. Valmistuttuaan ylioppilaaksi Chydenius opiskeli Turun ja Uppsalan yliopistoissa luonnontieteitä hankkien kuitenkin pappisvihkimyksen 1754. Hän aloitti työnsä kappalaisena Alavetelissä. Valistusajan pappina Chydenius tavoitteli saarnoissaan yksinkertaisuutta ja käytännöllisyyttä. Papin toimen ohella hän oli myös lääkäri ja rokottaja. Jälkimaailma muistaa Chydeniuksen kuitenkin parhaiten edistyksellisenä talousajattelijana ja aktiivisena valtiopäivämiehenä.
Vuosien 1765 - 66 valtiopäivillä Chydenius nousi yleiseen tietoisuuteen täyden kauppavapauden ja elinkeinovapauden aktiivisena puolustajana. Chydenius laati useita kiistakirjoituksia, joilla tähdättiin vanhakantaisen merkantilistisen holhous- ja pakkojärjestelmän purkamiseen. Muistetuin Chydeniuksen teoksista on Kansallinen voitto (Den nationale vinsten ).
Chydeniuksen toiminta saavutti myös tulosta. Vuoden 1765 valtiopäivillä hyväksyttiin Pohjanlahden kaupunkien (Pori, Vaasa, Kokkola ja Oulu) oikeus ulkomaankauppaan. Talonpojille myönnettiin vapaa kauppapurjehdusoikeus 1766. Samassa hengessä annettiin Chydeniuksen esityksestä painovapauslaki, millä poistettiin ennakkotarkastus maalliselta kirjallisuudelta.Uudistusmielinen Chydenius työskenteli valtiopäivillä vielä tuoteplakaatin poistamisen, viljakaupan vapauttamisen ja rahanuudistuksen hyväksi. Valtiopäiviä hallinnut myssypuolue ei ollut kuitenkaan valmis kovin pitkälle meneviin uudistuksiin. Liian radikaaleista ajatuksista syytetty Chydenius erotettiin myös 1766 pappissäädystä. Hän palasi kuitenkin valtiopäiville 1778 – 79 ja esiintyi tuolloin uskonnonvapauden puoltajana.