Tarton rauha
Suomen ensimmäinen rauhansopimus itsenäisenä valtiona
Tarton rauha on Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä 14.10.1920 Viron Tartossa solmittu rauhansopimus. Tässä rauhansopimuksessa Neuvosto-Venäjä tunnusti uudelleen Suomen itsenäisyyden. Suomi sai myös sille jo 1860-luvulla luvatun Petsamon, mikä merkitsi käytävän saamista Jäämerelle. Muu itäraja asetettiin kulkemaan autonomian aikaista rajaa pitkin. Tarton rauha vakiinnutti Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä kaksi vuotta vallinneen epäselvän tilanteen. Suomen sisällissodan aikana (1918) ja sen jälkeen suomalaiset retkikunnat olivat yrittäneet Itä-Karjalan valtausta, mutta puna-armeija oli osoittautunut ylivoimaiseksi eivätkä länsivallat tukeneet hanketta. Innokkaimmat Itä-Karjalaa halunneet kutsuivatkin Tarton rauhaa häpeärauhaksi, vaikka tosi asiassa se oli Suomelle hyvin edullinen. Vapaaehtoiset retkikunnat avustivat vielä itäkarjalaisia kansannousuyrityksissä 1920 – 1922, mutta tätä Suomen hallitus ei tukenut enää virallisesti.